Äiti ei koskaan ole ollu semmoinen "perinteinen äiti", vaan häntä on siunattu erittäin kierolla huumorintajulla. Lapsena kun ruikutettiin että: keksi meille tekemistä niin aatelkaa mitä se aina sano. Ekaks tuli aina tää: Hypätkää pituutta. No eikä ihan tylsää. Ja seuravaaks tuli tää: no sit istukaa riviin ja runkatkaa! Siks me ollaan näin kieroon kasvaneita. Ja jennyn kanssa kerran mainittiin äitille että: Äiti millon susta tulee oikea äiti? Äiti: No kuinka niin? Me: Noko laurin äiti huutaa lauria aina näin syömään että: Laaauriii kultaaa, tule syömään. Ä: No miten mää sitten huuan? Me: AIIIITTOLAAAN PENIIKAAAT SYÖMÄÄÄÄN!!!
Äiti aina opetti että oma mielipide pitää aina kertoa rehellisesti, heikompia pitää puolustaa ja kettään ei kiusata. Siks me ollaan kaikki kolme niin kovapäisiä ja vahvoja naisia. Kysykää vaikka meihin kyllästyneiltä entisiltä poikaystäviltä. Periksi ei muuten anneta. Piiruakaan.
Äiti on aina kannustanut meitä eteenpäin. Nuoresta iästä asti on pitänyt tehä töitä, kotia ei oo saanu jäähä pötköttään. Muistan sen ku sain ensimmäisen oikean tilin niin mutsi rokotti siitä heti, sillon suoraan sanottuna VITUTTI. Mut nyt sitä tajuaa että äiskä kultahan on vaan ohjastanu meitä tulevaan elämään, mitään ei saa ilmaseks kaikki maksaa. Ja tuo työn tekoki välillä nakersi, ku ei koskaan päässy mihinkään. Nyt en ees muista mistä bileistä sitä on muka jääny paitsi. Kiitos ankaran äitin, joka pakotti töihin, mulla on ollut auto siitä asti ku 18 täytin ja on ollu rahaa bilettämiseen ja kaikkeen muuhun yhtä ihanan turhanpäiväseen. Ja muutto 18 vuotiaana pois kotoa ei ollu shokki, ku tiesin että eläminen maksaa. Siitäki KIITOS äitin!
Äiti ei oo pelkästään äiti, vaan se on yks mun parhaimmista kavereista. Kerron äitille aivan kaiken. Siis aivan kaiken. Ja jos joskus sattuu silleen että jättäs jotaki kertomatta niin se lukee sen musta niinku avoimesta kirjasta.
Tiiän että kaikki sanoo että: Meän äiti on maailman paras kokki. Ei muuten oo. Ku meän äiti on oikeesti se maailman paras kokki, kaikki jotka on sen appeelle päässy niin tietää mistä mää puhun. Enkelikuorot laulaa hoosiannaa taustalla eka purasusta lähtien.
Tää on mun ensimmäinen äitienpäivä ilman äitiä. Mut onneks se tulee kotia kohta, ja voijaan viettää äitienpäivä ens viikonloppuna uudestaan! Äiti tiiän että luet tän. Niin toivotan sulle ihanaa äitienpäivää, RAKASTAN SUA NÄÄÄÄÄÄÄÄIN PALJON <3
Ps: Loppuun vielä viimekesäinen tekstari mutsilta, joka kuuluu näin: Rakastan sinua rusina. Olen voinut kääntää taas yhden sivun äiti-käsikirjassa. Kirjassa kyllä luki että nyt pentuun koskee, mutta tee se hänen parhaaksi.
Oli vähän hankala elämä jollain emellä, niin äiti on tainnu laukoa vähän faktoja, joista joku prinsessa-eme on sit loukkaantunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti