Vuoden vimppa päivä!

Hyvää vuoden VIIMISTÄ päivää kaikki!

Oon alottanu tän viimisen päivän mallikkaasti nukkumalla pitkään, tekemällä lumitöitä ja jonottamalla kaupassa kilometrin mittasessa jonossa. Ei huono. Ihan samanlainen ku muutki päivät. Mut nyt istahin alas ekaa kertaa tälle aamulle, ja syön "aamupalaa"

Tyynellä Valtamerellä on jo vuosi 2013. Miettikää.

Suunnitelmatki on lyöty lukkoon. Lennetään Pariisiin tyttöjen kanssa kattoon vuoden vaihtumista. Parin tunnin päästä lähtee lento....

AHAHHAHA.

No eikä. Ehkä joskus ku lopetetaan köyhtyminen ja alotetaan rikastuminen. Mut oikeesti ollaan Millan luona, ihan vaan silleen ilman paineita. Pelataan, syödään, juodaan, juodaan. Joko sanoin että me juodaan?
Mietin vaan että ampuukohan kaupunki raketteja ku sää on tällänen suhju? Mut nou hätä mulla on pitkiä sädetikkuja, pelastaa illan ku illan.

Aloin aivan miettiin että mitä tuo kulunut vuosi pitää sisällään. Tuntuu että se on menny aivan sumussa. Paljon on tapahtunut, ja mitään ei ole tapahtunut. Ymmärrättekö? Oon vieläki sama Emma, Pääskylänresidenssin prinsessa. Mitään henkistä valaistumista ei oo tapahtunut. Samaa päätöntä menoa tuntuu olevan vuodesta toiseen. Oon mä sen verran viisastunut että en rakastu jokaiseen kakslahkeiseen joka mulle lepertelee. Pointsit mulle. Ja sen oon oppinu että vaikka vaihat autoa uudempaan, niin seki voi sammua kesken ajon prisman pihalle. Mut tuntuu olevan samanluontonen tuo Ooppeli ku vanha rakas relluni. Lepertelyllä se lähti taas liikenteeseen. Alko vaan vilkuttaa jakoavaimen kuvaa. Joko sillä on joku hätänä tai sit se vihjaili mulle jotaki....


AHHAHA.

Viime vuoden investointi oli tämä minun kovin rakas koti. Tänä vuonna investoin itelle kesäasunnon ja ton kenkkuilevan auton. Ens vuonna ostan yksityiskoneen. Joka vuosi jotaki "pientä" kivaa mikä pitää mielen vireenä.

Mulla on nyt kyllä vähän semmonen "takkityhjä" olo. En oikeen ees tiiä mistä kertosin. Sitä aina jotenki herkistyy tälläsinä päivinä ku alkaa todenteolla miettiin kaikkea mennyttä, ja joka kerta mää ihmettelen että: Miten helvetissä sitä onki selvinny kaikesta ja tässä sitä taas seisotaan omilla jaloilla. Hyvä minä. Ja taas on yhdestä vuodesta selvitty. Siihenki, hyvä minä.

Uudenvuoden lupauksiaki oon tehny. Aijon hommata itelle nämä:

Ei aina tarvi luvata kaikkea inhottavaa, tyyliin lopetan tupakanpolton, alan urheileen jne. Luvatkaa itellene jotaki kivaa. Mää NIIN tahon nuo kengät kesään mennessä. Veeran 18-vuotis synttäreille. Tyylillä, Minna Parikoissa.

Tulevalta vuodelta on vaikea toivoa mitään, ku mulla on  jo kaikkea mitä tällänen "vaatimaton" tyttö tarvii. (paitsi Minna Parikat) Mulla on universumin parhaimmat kaverit ja perhe, ihana koti, pieni mökkiprojekti, vaatteita, ihania ihania kenkiä ja muutenki niin loistava ja ihana elämä. IHANA ELÄMÄ.

En oo sit juonu vielä mitään. Tässä vaan ku mietin niin joskus sitä narisee niin tyhjästä, mikä hätä mulla on? Ei niin mikään. Niin tulin siihen tulokseen että, aijai miten makea elämää sitä on viettäny. Viinaa ja vieraita miehiä.

AHHAHAH siihenki.

Olin suunnitellu semmosta veret pysättävää bloggausta että kaikki kyynelehtii, mut ei vaan nyt lähe. Tuntuu taas että joku Emma on ihan siipiä vailla. Ja tästä tekstista tulee ihan tolkuttoman sekava eikä tässä oo mitään järkeä. Ihan niinku mun miljoona ajatusta vaan on puskettu tähän ilman mitään järkevää rakennelmaa.

Mut ei aina kaikessa tartte olla järkeä. Ainakaan mun mielestä, joskus vaan pitää heittäytyä elämän vietäväks. Ja itkeä sit jälkeenkäsin. Arvatkaapa vaan kuinka monesti näin on jo käyny? MONESTI. Mut ilman kaikkea vastoinkäymisiä/hyviä juttuja, minä en olis minä. Kaikesta oppii. Välttämättä sitä ei opi vielä niistäkään mut jossain vaiheessa se valaistuminen tapahtuu. Sitä tajuaa että mitä helvettiä sitä värkkää. Jokaisen meistä tulee näytellä omassa elämässä pääroolia. Ei saa antaa kenekään hyppiä silmille. Aina pitää tehä niinku itestä tuntuu parhaimmalle, vaikka se valinta oliski väärä.

Kerran elämässä oon eläny sivuroolissa, enkä ees tajunnu sitä vaikka kaikki mulle sitä toitotti. Sit yks päivä se vaan tapahtu. Olin että mitä VITTTUA Emma? Sinä ihana, fiksu ja lumoava nainen, millon susta on tullu tällänen itsetunnon kadottanu, itkevä ja raivoava takkutukka? Missä on menny pieleen?

Se oli kuulkaa höpinää tötteröön, kamat kassiin ja ADJÖÖ!

Ja HAH tässä sitä nyt ollaan. Minä itsenäinen nainen, kadonneesta itsetunnosta ole tietoakaan. Varmaan sanakirjasta löytyy kohta: Itsetunto= Emma.

Joillaki se varmaan ärsyttää, mut hei jos SINÄ et rakasta itteäs, niin voiko sua kukaan muukaan rakastaa?

OHO tulipa paatos. Ihan vaan sormet syyhyten tuli tuota tekstiä.

Mut nyt mä alan laittaan itseäni iltaa varten, hirvee vaatekriisi. Housut vai mekko? Siinäpä vasta pulma?

Antoisaa ja riemukasta tulevaa vuotta teille ihanille! PUSU, PUSU JA PUSU ihan jokaiselle. Palataan asiaan ensi vuonna:)

Terkuin mä!

PS: ostin ihan järkyttävän ison kuoharin! Alotetaan uusi hehkeä vuosi, hehkeässä krapulassa. JEIJ!

Illallinen Yhdelle...

...Loistava esitys. Mutta oon niin tuohtunut että tiedossa rankkaa tylytystä. Eli mehän otettiin se ruoka siihen myös rinnalla, ja voi luoja meillä oli NIIN PETETTY OLO! Ensinäki olin koko päivän säästäny nälkääni siihen illan "ruokaan" varten. Ja anteeks nyt rumat ja karkeat sanat ruokasnobin tyttäreltä. Voi vittu mitä paskaa! Ensinäki miten ne voi sanoa sitä mössöä ruuaksi ja periä siitä 13 euron hinnan! 13 euroa!! Ihan pöyristyttävää. Minä en yleensä ees nirsoile, mut nyt kyllä oli niin alaarvonen suoritus että Gordon Ramsay olis varmasti tehny itsemurhan maistettuaan sitä moskaa.

Eli nytkö ootte saanu käsityksen siitä mitä se ruoka oli: Paskaa, moskaa, ala-arvosta jne. Niin valotetaanpa vähän mitä tämä kulinaristisia makuhermoja hivelevä "ruoka" oli. Oli kolmea eri salaattia. Vitun vetinen vihersalaatti, jota ei kylläkään saatu koska: " se on loppu" Noin vaan tylysti. Se on loppu? No jos me ollaan siitä maksettu...? No toinen salaatti oli Saarioisten äitien perunasalaatti, ja kaikki kunnia heille vaan. Se oli varmaan pöydän ainoa ruoka mikä oli syömäkelpoista. Viimesimpänä muttei todellakaan ollenkaan vähäisimpänä salaattina oli, Vitun vetinen tomaatti-sipuli salaatti. Sen ois voinu kuvitella tulevan jonku krapula aamun tuloksena mun suusta vessanpönttöön. Siinä oli siis "salaatit"

Ruokana oli sitten graavattua lohta, joka oli ihan hyvää. Siitä ei tuu haukkuja. Mut ilmeisesti se varsinainen ruoka oli sit TATTADATTAATAAA NAKKEJA JA LIHAPULLIA. Mitä helvettiä? Miten joku voi ottaa tommosesta ruuasta 13 euron hinnan? Miten? Ensinäki ne lihapullat oli ihan kamalia, eltaantuneelle rasvalle maistu. Eikä sitä makua saanu koko iltana millään huuheltua alas suusta. Ja kaiken kruunas ne palaneet pirkan yrttipatongit. Musta on ihan kamalaa mainostaa itteään ravintolana jos sää et täytä sen kriteereitä. Se on surullista.

Ensinäki jos nähdään vaivaa hyvän esityksen eteen, näyttelijät antaa kaikkensa, on puvut ja meikit viimisen päälle. Puhumattakaan lavasteista, jotka oli taas aivan huikeat! Ihmiset tosi hyvillä mielin hyvän esityksen jälkeen valmiina aterioimaan. Niin se pilataan tommosella "ruualla". Miksi? Mietin että, joku keittoki ois pelastanu tilanteen ja aivan sikke varmasti olis tullu halvemmaksikki. Esim. kalakeitto ja ruisleipää! Ei sitä tarvi lähteä niin monimutkasesti suorittaan. Mut eeeei -me myydään tää tuote ihmisille nimellä buffet ja syötetään niille nakkeja. Mitä helvettiä edelleenki? Nakkeja syötiin meillä ala-asteella synttärikemuilla. Nakkeja.

Ja ainoa juoma mitä oli tarjolla. Vesi. Vettä. Vettä Muovimukista. 13 euroa.

No meillä oli sit tosiaan hirmu pahamieli, ku kerranki oltiin keksitty lauantai illalle muuta ohjelmaa ku baari. Niin sit se ilta päättyy eltaantuneen lihapullan makuun suussa. Ei hyvä. Päätettiin että mennään lohtudrinksuille yhteen paikalliseen baariin, alkaa ankulla loppuu rilla. Tiedossa taas tylytystä. Ehkä mun ärsytyskynnys oli jo kiehunu yli siinä vaiheessa iltaa, ku mulla näin ärsyttää kaikki. No siinä odoteltiin tiskillä tovi että joku työssä olevista työntekijöistä vaivautuu palveleen meitä maksavia asiakkaita. No siinä sitten ohi on menossa yks työntekijä kunnes ilmeisesti tajuaa kireästä ilmapiiristä että: aaa asiakkaita. Tyly: Hei.

Eeva tilas kaakaon ja me Millan kanssa Minttuversiot. Oikeen kyllästyneenä alko niitä meille sitten tekeen. Ja sanoo Eevalle, 2,50 €. Eeva antaa kortin. Niin tyly: oota hetki. Jos sä sanot hinnan, niin sillon olettettavasti myös ollaan valmiina ottaan asiakkaan maksu vastaan? Kertakaan tämän aikana myyjätär ei katsonu ketään meistä silmiin. Ei kertaakaan. Sitten ku oltiin maksettu ja lähössä tiskiltä, odotin häneltä kiitosta tai hymyä. Ei se olis ollu aivan liikaa vaadittu. Nimittäin siihen tuli toinen työkaveri jonka kanssa piti alkaa lätiseen paskaa.

Vitun tuppukylä.

Oh well. Ehkä me vaan jatkossaki lauantai iltasin juodaan ittemme mukaviksi ja mennään sinne tuttuun ja turvalliseen kulmakuppilaan josta saadaan palvelua.

Illallinen yhdelle-esityksen aikana, naurettiin niin että tuntu että happi loppuu. Mut ei esitykselle, vaan sille että ei me vaan osata käyttäytyä! Yhellä meistä tyttäristä oli purkka suussa ja yhtäkkiä hänellä alko yskittään vallan kamalasti. Niin se purkka lensi suusta kaaressa yhdelle penkille. En tiiä näkikö sitä muut ku me, mutta ai että mitkä naurut se kirvoitti. Oli varmaan koko illan paras juttu!

Millan kanssa vielä sit illalla katottiin leffa. Uus animaatio nimeltä Urhea. Oli kyllä hyvä. Huisin hyvä.

Mut nyt talkkari lähtee lumitöihin. JIII HAAA.

Kiitos ja anteeks. Joskus vaan on pakko päästää höyryy.

Veera sano kerran että tää biisi on varmaan tehty sulle. Mustaki välillä tuntuu siltä.

Terkuin rage-eme.

PS: Uusivuosi. Ihan auki vielä.

:((

Sniif,  Meän Jenny lähti tänään. Joka kerta se itkettää vaikka näitä lähtöjä on ollu jo ihan miljoona. Slovakia, Tanska, Hollanti ja uudelleen Slovakia. Joka kerta ku jenny tulee kotia, niin jeejeejee eikä ees halua ajatella että kohta hän taas lähtee. Eilen se tuli taas shokkina, huomenna jenny lähtee. Ja niin hän teki taas. Yritin ehottaa että mitä jos muuttasitte Suomeen? Ei kuulema passaa.

Mut onneks on skype. Kylläkin, aika laihalohtu tällä hetkellä.

Seuraavaks mun ja Jennyn biisi. Äiti on aina, että laulakaa mulle se! Ja ollaan ihan hirveitä, mut tätä on kiva sjungata.

Mut heei! on jotain kivaaki tiedossa, nimittäin illan kulttuurielämys - Illallinen yhdelle! Otettiin siihen myös rinnalle sapuska. Miettikää kui hienoa on istua kattomassa komediaa, siis elävää sellasta ja samalla syödä! Ai että. Ihanaa ku on vapaata, kaikista töistä. Oon ottanu ihan lunkisti. Nukkunu puolille päivin, kattonu Ice age- mannerten mullistus elokuvan. Hauska, sai hyvät aamunaurut. Syöny aamupalan pitkän kaavan mukaan, kaikkea hyvää. Nytkö siihen on vielä lupa. Kohta ei saa enään herkutella.

Mut nyt pitäs lähtä käymään kaupassa! Ostaan vähän uudenvuoden juttuja. Vieläki auki koko uusivuosi. Mut kyllä me jotain keksitään! Ja yleensä ne bileet mitä ei suunnitella on kaikista parhaimmat! ON ON! Todettu monta kertaa. Kerran yhet pikkujoulut joita oltiin suunniteltu varmaan lokakuusta asti, oli kamala lé fiasko. Riideltiin poronsarvista koko ilta, ja loppujenlopuks ilta päätty kyyneliin kaikkien osalta. Mun osalta vielä suurempiin ku aamu valkeni. Hyi. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Heräsin muuten yöllä, ku rakkaat angrybirdsini jutteli täällä keskenään. Mikä on oikeesti tosi outoa. Yleensä ne posottaa 8 tunnin yöunia. Niin nyt ne istu väärällä oksalla. Ei siis nukkumisoksalla, ja jutusteli silleen kuiskaten toisilleen. Seisoin tossa häkin vieressä, ja ihmettelin että: Mitä helvettiä te kuuhaatte? Laittakaa takasi nukkumaan. Kumpiki vaan katto silmää räpäyttämättä takasi. AHA okei, jatkakaa sit. Älkää antako häiritä, senku kihisette vaan kahestaan. Oli vähän kolmas pyörä olo.

Mut nyt skumppa, huuhteluaine,leipä, linnunruoka, sädetikku ostoksille. Puolet unohtuu kuitenki! Muistan vaan skumpan ja sädetikut.

Terkuin mä!

Ei peeässättävää tänään!

Se joulu.

Tuoreen leivän tuoksusta aamenta. Ahhaahha ei hitto. AAMENTA? Vähän on kuulkaa väsyny emma. Siis Huomenta oli aivan tarkotus sanoa. Oon tänään keksiny, oikeastaan ihan just äsken, mikä on maailman paras tuoksu (mun jälkeen)  se on ehdottomasti tuore leipä. Mmmm, ostin töistä just paistetun leivän ja en raaski syyä sitä. Nokka kiinni limpussa vaan. Että on hyväntuoksunen tapaus.

Ehkä mä vähän saatan sitä syyäkki.

Nyt asiasta mehukkaampaan ku tuore leipä. Eipä mennääkkään, tuli leivästä yks hauska juttu mieleen. Jenny oli semmonen pikkunen tytöntyllerö joka oli keksiny kysyä rakkaalta ja viisaalta isältämme että: Iskä, mikä on kyrpä? Iskällä oli ilmeisesti iskeny paniikki, koska vastaus oli seuraavanlainen: Se on ruottiks leipä.

Voin kuvitella Jennyn ekalla ruottintunnilla. - Ja tietääkö kukaan mikä on leipä ruotsiksi....?

No mut nyt jouluun! Ai että kiloja on varmaan tullu sata lisää. No jos ei ihan sataa niin ainaki viis. Eli ollaan syöty ja juotu erittäin hyvin. Sillä ruoka määrällä olis ruokkinu pienen Afrikkalaiskylän, jo pelkästään mun annoksella...

Meillä oli tosiaan sen palju vuokrattuna. Tykkäsin hirmusesti, niin mietinki että oispa metkaa oma sellanen. Mut eihän nyt kerrostalon pihalle viiti semmosta istuttaa. Niin siitäpä keksinki että: Iskä heeeei! Laitetaan tällänen mun mökille. Iskä ja epätoivonen ilme: EEEIH. Elä elä elä haaveile semmosesta. Kuka sinne veden kantaa?

Miehet! kai nyt on olemassa joku pumppu joka pumppaa mulle jorpakosta sen veden. Haloo! Ja jos ei ole, niin sit joku orjamies hyötykäyttöön. Haloo siihenki.

Aattona sen paljun vesi oli semmosta hmm, ei kuumaa eikä kylmää. Vähän hailakkaa. Joulupäivänä iskä oli vissiin päättäny että nyt sen on oltava lämmintä. Minä innosta piukeena paukkasin sinne pyyhe kainalossa karvalakki heiluen. ONNEKS en tehny muikkusukkelusta vaan kokeilin veden lämpötilaa eka varpaalla. Ihan hemmetin kuumaa vettä. Lapiolla vähän hämmensin, ja uudelleen kokeilin. Vieläki kuuma. Menin sisälle ootteleen jäähtymistä. Siinä me sit Jennyn kanssa vuoronperään laukattiin tsekkaamassa veden kiehumispistettä. Monta lapiollista heiteltiin luntaki sinne. Varmaan eksoottinen näky, koska kaikki tämä tapahtu bikinit päällä. Mut loppuhyvin kaikki hyvin, päästiin kylpeen lopulta. Hikeä pukkas. Tapaninpäivänä vesi oli sitten kylmää. Brr. Siellä me istuttiin Jennyn ja Veeran kaa sinnillä. Pikkuhiljaa alko sit lämpeneen. Ei siis ihme että räkä vähän valuu...

Olin ollukki tänä vuonna yllättävän kiltti tyttö. Sain huimasti lahjoja. Ja ei yhtään huonoa lahjaa.

Arvatkaapa mitä tapahtu? Mää olin aluks tässä hyvin Agahta Christiemäiseen tyyliin kirjotuspyöydän äärellä tekemässä luovaa kirjoitustyötä, kunnes tunsin selkäni huutavan hoosiannaa yövuorojen jälestä. Päätin mennä muhkuraiselle syöpäsängylleni pitkäkseni ja jatkaa kirjottelua sieltä. Kerkesin varmaan pöyhiä tyynyt selän taakse miellyttävästi, ottaa tietsikan naaman eteen ja GROOH PYY GROOH PYYH. Heräsin hetki sitten kuola valuen kun mun evoluution kehittämä kuvastokorva kuuli että postilaatikosta tipahti Hennesin kevätkuvasto. Osaan erottaa millon tulee laskuja, ja millon mukavaa postia. Tosi on.

Niin lahjoista jatkuu...

Sain Pentikin Vanilja-sarjaan kuuluvia astioita, oon niitä kuolannu jo tovin. Nyt on sellanen kerää-koko-sarja-fiilis. Koruja, nainen tarvii aina koruja. Vaatteita, myös näitä nainen tarvitsee. Sain myös pellavaisen pefletin mun kesäiseen mökkisaunaan. Tai ÄÄÄSHTOWEEEL, niinku meän Jenny asian mainitsi. Ja paras lahja tosiaan tulikin meän Veeralta. Mut ne oli niin väärässä itkua mulla ei tullu. En oo kokenu pitkään aikaan niin suurta riemun kiljahdusta suustani ku aattoiltana. LIPUT DISNEY ON ICEEN! Mitä tyttö voi enempää toivoa?

...hevosen.

Muutama todistekuva että joulu oli ja meni.

Jenny ja Boris.

Maailman paras pikkusisko!

Maailman toiseksi hienoin kuusi. (mulla hienoin)

Nappulaki oli joulufiiliksissä.

Innostuttiin poseraan yhessä.

Joulueme syömässä.

Mun lahjat <3

 joulu meni siis kaikinpuolin leppoisissa tunnelmissa. Syöden, nauraen ja pelaten. Lautapelit, aah nuo riidankylväjät. Aina jollaki palaa taulu. Jokaikinen kerta.

Mut nyt nokka kohti uudenvuodenjuhlintaa joka on kylläki ihan auki! Mut kyllä me jotain keksitään se on varma. Lauantaina mennään TAAS teatteriin, niin ollaan kultturelleja ja sivistyneitä ihmisiä tätä nykyä. Mennään kattoon semmonen kun- Illallinen yhdelle. Joku on sen saattanu telkkarista uutenavuotena katsoa. Ihan mielettömän hauska. Kattokkaa vaikka itse.

JOOJOO, on mustavalkonen. Mut jopa siihen aikaan on osattu tehä komediaa. Ja tuo nainen on niin minä vanhana.

En mä kyllä ees tiiä millon tuo on tehty. Mut luulisin että nyt on kyseessä oldie.

Mulla oli tarkotus siivota tänään. Tulin toisiin aatoksiin. Ei tämä sotku täältä karkaa, voin olla varma että se oottelee mua vielä huomennaki. Ja ylihuomenna. Ja ens vuonna. Siihen ei oo enää pitkä aika. Miettikää 2013. Mahtavaa, alan kohta herkisteleen ja vouhottaan mun vuodesta. Mut sen aika ei oo vielä. Tätä vuotta on vielä vissiin lyhyen matikan mukaan ehkä kolme päivää jäljellä. Kirjottelen sitten ku on sen time.

Kävin äsken ihasteleen mun "jumalaista" ulkomuotoa peilistä. Näytän ihan pandakarhulta, tosi mustat silmänalukset. Mun täytyy alkaa kaunistautuun itseäni varten. En kestä tätä rähjäisyyttä. hyi.

Toivottavasti kaikilla muillaki oli kiva joulu ja saitte lahjoja! Paljon lahjoja. Jos ette saanu, niin ei kannata miettiä omaa käytöstä vaan harkita perheen vaihtoa parempaan! Jokainen meistä on lahjansa ansainnu.

Paitsi Hitler. Sille en ois antanu lahjoja. se oli nimittäin ilkee isolla IILLÄ.

Mut nyt kuivaan tukkaa, joka on vieläki aamunsuihkun jäljiltä märkä. Ja sit vaatteet päälle ja menoks. En tiiä minne mut jonnekki tässä on lähdettävä pakoon lé sekasotkua.

Niin semmosta vielä että, talkkarin käet huutaa hoosiannaa, ihanaa ku tuli tuota lunta taas. Aijon muuten alkaa armottomalle kuntokuurille tammikuun toisesta lähtien. Mää en tiiä mitä on tapahtunut, mut mun pehva on muuttunu muhkuraiseks pottupelloks. Siellä asuu onnellisena monta juustokakkua, pullaa, suklaata....Loputun lista asukkaita. Hohoi. Ja nyt kaikki nauratte siellä ku mulla on kussu nää ihan joka ikinenkerta. Mut nyt ei kuse. Mulla on personaltrainer hommassa mukana. Kohta ette enää tunnista mua.

Terkuin tuleva Fitness-mä.

PS:Haluaisin pitkiä sädetikkuja.

En mä juo ku muutaman..

...mutta kuinka kävikään? Oon taas ollu varmaan baarin juopunein henkilö. En ottannukko 20 euroa mukaan ihan vaan sen takia että en innostu kreisibailaan. Se taitaa kuitenki olla niin että kun raha menee rahan luo niin alkoholi tulee Emman luo. Oikeesti. Kolpakot ilosesti polkkas mua vastaan, vaahto valuen, käsikynkässä ilosesti rallatellen: "Juo, juo, juo tyttö, juoo, loppuu loppuu" Ja minä sitten tottelin näitä kolpakkoja ja tuhosin monta shottia illan aikana. Ja nyt kaikki miettii että ai sillä 20 eurolla? No en. Meni jo 9 euroa sisääpääsyyn. Mulle T-A-R-J-O-T-T-I-I-N !!! Oon harjotellu semmosen superviehkeen tukan heilautuksen jota ei ilmeisesti pysty vastustaan, koska jopa naiset tarjos. Oon niin kone. Toimiskohan tää tukan heiluttelu jossain timanttisten tiskillä?

Ja tiiättekö muuten mikä on huolestuttavaa? Sekö meet baaritiskille ja tilaat paukun, niin baarimikko vetää käteen viivan. Emman ensimmäinen. Loppu varmaan käestä pinta-ala pojalla jossain vaiheessa iltaa. Paula kysy että mitä se teki. No haloo, pitää kirjanpitoa :D Keksittiin muuten Paulan kaa ihan huikee tanssiliike. Melkeen vois näyttää sen Lady Gagalle ja rikastua. Paulalle puolet. Yhessä keksittiin.

Mut nyt ongelmista suurinpaan. En oo pystyny nukkuun ku mun sängyllä on syöpä. Tai siis "sänky". Mulla rassukalla ole mitään sänkyä ku kaikki rahat menee vaatteisiin, kenkiin ja baariin. Asiaan. Mun sänky on tällänen Jyskin ilmapatja. Ja se on aika vanha jo, ja tätä pitää joka välissä täyttää. Onneks ei silleen pumpaten vaan tässä on moottori. Mut ihan hirveen kovaääninen. Naapurit varmaan luulee että imuroin joka välissä. Mun pitää yölläki välillä herätä täyttään tätä ku pylly vastaa lattiaan aina jossain vaiheessa. Niin no nyt on jotaki tapahtunu, ja se on pullistunu tosta keskeltä ihan epämääräseks möykyks. Ja mää haluan nukkua just siinä keskellä. Niin ollaan sit taisteltu ton möykyn kaa koko yö. Möykky voitti, emma hävis. Onneks en oo saanu yöllä siinä kekkulissa mitään visiota että puhkasen sen. Mulla ei olis enään tätäkään "sänkyä"

Oikeestaan mulla on KAKS jenkkisänkyä. Omin pikkupennosin oon ne ostanu. Mut tiiättekö? Mun entiset poikaystävät nukkuu niissä makoisia yöunia. Ja minä, ilmapatjalla.

Mut ajatellaan positiivisesti, tuntuu ku killuis pilven päällä ku niin on ilmava peti. Helppo nostaa yhellä käellä ja toisella imuroija alta. Muuta hyvää en keksikkään.

Oon taas yöllä syöny kaikki mitä kaapista löytyy. Ja oon ilmeisesti leikkiny jotain prinsessaa ku oon syöny kaiken TADAA hienosti sängyssä. Niin on muruja peti täynnä.

Mut huomenna on joulujoulujoululahjoja! LAHJOJA. Eeei sentään.... Mut silti lahjoja lahjoja lahjoja. Ollaan vuokrattu joulunpyhiks semmonen palju pihalle. Manguin äitille että laitetaan sen etupihalle että KAIKKI näkee ku me kylvetään. Ei onnistu kuulema. Tylsimykset. Oon tilannu ihan uuet bikinitki tätä varten. Katotaanpa vaan niin huomena tuulee 20 metriä sekunissa ja lunta tulee ihan penteleesti. Hope not.

Voi vaan olla että huomenna saattaa piiikkuuuseen väsyttää, nimittäin mulla on tänään talkkarinhommat ja sit vielä illaks töihin, ja illasta aamuun. Ja nyt ei sit oo nukuttu ton inhottavan möykyn takia. Hmph.

Mulla on muuten itseasiassa ihan pikkunen krapula. Ihan pikkipikkiriikkinen mut on. Hyi. hyi..hyyyi.

Mut asiasta kukkalaatikkoon, enpä tiiä mistä tämäkin tuli mieleen mut kerron sen silti. Niin sillon kun meillä oli ne pikkujoulut, niin oltiin siellä Marialla. Mun piti sit käydä siellä alhaalla hakeen meän isukilta yks juttu ku jäi kotia ja isi sen ritarillisesti kävi noutaan ja toi sen mulle sitten. Niin no tää ei nyt ollu se asia vaan se tulee nyt tässä. Be ready! Mun kanssa hissiin sattu yhtäaikaa mies ja nainen, hiukan mua vanhempia. No eka ne hiikas mut päästä varpaisiin ja sit alko se inhottava tirskuminen, tiiättekö? Mää sit ojentauduin koko 158 cm pituteen ja katoin niitä mun aatelisnenän vartta pitkin. Ja pysyin khuulina. Sit tää mieshenkilö sanoo: Sulla on hei kiva mekko. Jota seuraa hillitön naurunremakka. Kiitin kohteliaasti ja purin hammasta. No tää ilmeisen hauska mies jatkaa että: Jumppaaks sää? Siinä vaiheessa aloin oleen epäuskonen. MISTÄ HELVETISTÄ NÄITÄ IDIOTTEEJA SIKIÄÄ????? Joo KYLLÄ MINÄ JUMPPAAN, vittu näkeehän sen mun jumalaisesta rovista. Voi luoja oikeesti mitä dorkia. Ekaks, se tirskuminen johtu ainaki siltä naiselta alemmuuskompleksista. Varmasti siinä pikkuhississä tuntee olonsa pieneksi ja mitättömäksi ku tällänen ykkösluokan daami sattuu matkustaa samanaikaisesti. Toiseks, se mies yritti olla "hauska" koska halus saada toosaa tältä naiselta. Toivottavasti sai. Ootte niin ansainnu toisenne.

En mä muuten oikeesti jumppaa. Vähän huijasin. Siinä tulee niin hiki, en mä tykkää.

ja anteeks rumat sanat- helvetti, vittu ja toosa. Ja anteeks ku toistin ne.

Tässä kuva mun superhienosta paljettibilehilehamosesta. Tai isin sanoin: Oho melekonen öljypohjakolttu. Mitä se sit ikinä tarkottaakaan? Ota noista miehistä selvää.

Mut nyt mun varmaan täytyy alkaa tukkaa kuivaan ja lähtä kuuraan sauna joulukuntoon! Ihanaa JOULU. Minä niin tykkään. Aijon olla tänään  töissä iloinen pieni joulusananansaattaja. Oi kuulkaa kansa, joulu joulu on täällä! ON ON! Mua ei lannista mikään.

Sain muuten jo yhen joululahjan, sähköhammasharjan. Hirmu hyvä. Pelottava krapulassa. Mut muuten superhyvä.

Veera on kuulema ostanu mulle niin hyvän joululahjan että mulla kuulema tulee itku. Voi että. Jännittää.

Mut pidemittä puheitta. IHANAA JOULUA KAIKILLE. Ei tapella, ei laiteta vaimoa ja lapsia hankeen, ei laiteta miestä ja lapsia hankeen. Ei laiteta ketään hankeen. Rakastetaan ja pussaillaan.

Terkuin MÄ- iloinen (vähän krapulainen) Joulunpieni ihminen.

PS: Eilen moni poika kerto mulle lukevansa mun blogia. Hyvä pojat! Tykkään teistä.

PPS: Pojat on hyvä ja terveellinen harrastus oikeissa määrissä nautittuna.

PPPS: Kuulosti aika härskiltä.

PPPPS: Lauseen: "Sekö meet baaritiskille ja tilaat paukun, niin baarimikko vetää käteen viivan."  rakenne muuttuu merkittävästi ku jätät sanan viiva pois. Se se oliski ilmiöimäistä.

HAHAHAHAHAHAHAHAHHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHHAHA. HAHA.

nyt mää meen. heippa. Palataan joulun jälkeen.

Jawhol!

Hei kaikki!

Ihan ekaks, tsiikatkaa meisi eilen siinä tylsyydenmultihuipentumassa tuunasin blogia. Parempaan en pysty tuohonki meni kaks tuntii!!

Ja sit asiaan. Aika myöhänen aika kirjotella, mut mulla on ollu very busy day. Nukuin pitkään ja paketoin kaikki miljoona lahjapakettia. Se on muuten ärsyttävää ja vaikeaa. Aina tulee liian pieni pala paperia, ja käet loppuu kesken. Nauha ei mee nätisti kippuralle niinku kaupoissa. Mun paketit näyttää siltä että paketointikone olis räjähtänyt. Valitettavaa mutta totta.

Sit pesin pyykkiä ku mulla ei yhtäkkiä ollu enään puhtaita alkkareita ollenkaan!! Kääntöpuoliki oli jo kaikista käytetty.......No viiitsi vitsi, en mä sellasta harrasta. Ja kukaan ei usko enään. En oikeesti.

No kello alkokin sit oleen jos sen verta että piti suunnata porukoille perhepäivälliselle. Äiti ja isi= pari, Jenny ja Boris= pari, Veera ja hellu= Pari. Emma ja emma= Vanhapiika. Päätin että kerron kaikkea härskiä koko ruokailun ajan, ja niin minä tein. Äitiä hävetti.

Jenny soitti ku olin lähössä kotoota että, tuo mulle tupakkia tullessa. Minä sit sirkeenä neitona menin ärrälle ostoksille Näin että sieltä tulee joku nuori mies ulos. Ajattelin että avaan sille oven ritarillisesti ja riuhtasin sen auki hirmu innokkaana  ajatus nuoresta miehestä. Se ovi oliki odotettua kevyempi tai sit mun hauberi on kasvanu? No anyway, se ovi aukes tosiaan voimalla ja kopsahti siihen stopperiin ja puotti lumet oven päältä muun päähän. Se poika silminähden säikähti ja sen askel jäi siihen ovelle. Ihmeissään seiso vaan oviaukossa ja katto mua huuli pyöreenä. Minä sitten lumikökkäre päässä, ilosena alan vaahtoaan että olipa se kevyt, tuu vaan ulos sieltä. Ki ki kiitos. Oooi, päivän hyvätyö tehty avattu ovi änkytysvikaselle.

Tai sit se änkytti kauhusta.

Olin varma että mulle on katettu pöytä silleen syrjään niinkun lapsille aikusten juhlissa. Ei ollu, sain istua samassa pöydässä muun juhlaseurueen kanssa. Jenny alko tarjoileen sit alkoholia, niin siinä sit nappastii suut makiaks ja yökyläkeissihän tästä tuli. Joudun siis nukkuun yöni veeran kanssa sen huoneen giljotiinisohvalla. Tuli jo ajatuksesta selkä kipiäks. Ps: Veera muuten vahtaa mua tuolta sängystä tolleen pelottavasti. Ja alko samperi soitteleen jotain tuitui-puheluita. Hyi siis en mä haluu kuulla!

Ollaan laulettu singstaria kooko ilta. Naapurit varmasti tykkää. Ollaan Jennyn kanssa aika pro TÄSSÄ biisissä. Lauletaan paremmin ku Frida ja Angnetha ikinä.

Sit myös innostuttiin tanssiin tätä, tätä ja tätä. Aivan hiki tuli ku jorattiin. Vuoden liikunta-annos tuli otettua kertahutinalla.

Eli kaikinpuolin hyvä ilta ennen huomista maailmanloppua.


Kattokaa, jollaki oli menny hyi siuttiin pöntöstä. Kukaan ei oo vielä tunnustanu mut veikkaan että se on Jenny.

HAHAHAH, no vitsi vitsi se on leikkikakka. Meän perheellä on vaan liikaa vapaa-aikaa.

Tällä hetkellä tuo kakka on äitin tyynyllä. Kohta kuuluu varmaan kiljasu...kih kih.

Sit vielä kuva elävistä todisteista dinosaurusten olemassaolosta, eli fossiilit nimeltä äiti ja isi.

Muilla on samanlaiset tuulipuvut, äitillä ja isillä samanlainen telkkarin-kattelu-asento. Rispektii.

Mut nyt mä laitan "nukkuun" tälle koiranpedille. Selkä huutaa armoa aamulla.

Terkuin mä!

Joujou!

Moi.

Meikkisellä on hirmu tylsää, kukaan ei LEIKI mun kanssa. Niin mää sit päätin yksinäisen lapsen ominaisuuksin datailla. Jenny hokee kokoajan: Ei riemulla rajaa ku emma dataa. Niin dataanki. Mut miettikään kaks bloggausta yhelle päivää, erireipasta.

Käytiin jouluostoksilla ja uhosin että ostan nyt kaikki lahjat mitä on ostamatta. Paaaaskanmarjat, pitää mennä huomenna hikoileen vielä toppareuhka olalla ihmisvilinään Hyi. Huomenna ostan kaikki. Ihan varmasti ostan.

Jenny tarvi äsken konetta, ja kiristin sitä että saat sen jos haet tähän yläkerrasta laturin. Vähän aikaa noitu tossa ja yritti kattoa äitiä vetovasti. Ymmärsi kuitenki mun päättäväisestä ilmeestä että en vitsaile. Hetken ajan luulin että se läimäsee mua taikaraivoon, tuli aivan kylmät väreet. Mulla on jääny traumoja lapsuudesta, kerran tirpas mua kuonoon. Ja minä pieni kääpiön kokonen ihmisentaimi juoksin kitarisat heiluen kotia äidin helmoihin. Äitihän karju vanhimman Aittolan kotia, ja tivas että: Miksi sinä löit Emmaa? J: No, ilon ja huvin vuoksi.

Miettikää löi mua ILON JA HUVIN vuoksi.

Sairas lapsi.

Huippua silti ku Jenny on kotona, hauska tingata sen kanssa kaikesta. Ja hauska yhessä kiusata äitiä. Ja veeraa..ja iskää. Ja toisia.

Mulla ei siis varsinaisesti ole mitään oikeesti asiaa. Kuhan vaan nyt jauhan lämpimikseni, koska mulla on hirmu booring.

***

Ollaan joskus vuonna miekka ja kirves tutustuttu Kreikassa, Suomalaiseen perheeseen joilla oli kolme poikaa. Suurinpiirtein juurikin meän ikäluokkaa vastaavia. Meän äiskät on sitten siitä asti aina joka joulu lähettäny toisille joulukortit, ja kertoo vähän kuulumisia. Niiden joulukortissa vaan joka vuosi nimet lisääntyy. Eka oli tyttöystävien nimet ekstrana, nyt ne on alkanu sikiämään ja mukana on myös lapset. Tänä vuonna korttiin oli ylpeästi lisätty teksti: Näin meidän perhe on kasvanu, kuten varmaan myös teillä.

AHHAHAHAHAHHAHAHAHAHAHHAHAHAHAHHAHAHAHAHHAHAHAHAHAHAHAHAHHAHAHAHHAHAHAHAHAHAHHAHA. 

Joo ei, meän perheen tytöt harrastaa eroamista tasaseen tahtiin.

Nyt yhtäkkiä en jaksakkaan enään kirjottaa, mää laitan nukkuun... ehkä.

Terkuin mä, mä jolla on tylsää.

Ps: Vapaapäivät alko, me like.

Jenska!

isiii.

Tässäki jenny, teki tommosen "sika"ilmeen.

Taidekuva,

Otin kuvia. Älyttömän hyviä.

Mun pitäää oikesti lopettaa ku nuo ahistelee. Jennyn pitää maksaa laskuja ja plaaplaa. Ja äitin pitää maksaa AUTO? Tosta noin vaan maksaa auton. Ne niin matkii mua, heti pitää ostaa uudempi ja hienompi. Ku minäki laitoin. Äiti ja isi, keksikää omat jutut.

PPPPS: Mun uus nimi on Dataqueen!

Kiitos ja anteeks.

Joulutohinaa!

Mää päätin että ei stressii nainen, joulu tulee ilmanki. Tänään käyn khuulisti ostaan viimiset lahjat ja sit kääräsen ne paperiin ja avot, joulu voit tulla!

Yön oon viettäny duunissa ja aamun talkkarin duuneissa. Tänään kysyttiin talkkarin taitoja. Mun letku millä suihkuttelen saunan lattiasta kattoon, meni ja hajos. Mut tällänen niksipirkka korjas sen ihan ite, ilman iskää, ilman puhelinsoittoa kellekkään miespuoliselle, ilman ajatustakaan miehisestä neuvosta. Ihan ite korjasin, ilman työkaluja, paljain käsin ja hampain niinkuin villi luolanainen aikoinaan letkunkorjaushommissa.

Piti oikeesti käyttää hampaita. hyi. Missä lie seki letku rypeny!

Meän Jenny ja Boris on tullu kotia. On jääny nukkuminen vähälle. Pakko viettää kaikki irtoava aika heidän seurassa. Vaikkakin Jenny nälvii mua kokoajan. Eilen se sano että en osaa puhua ku hieno leidi. Kuulema suustani kuin joku sataman rivo horo. Enkä.

Tai no, riippuu satamasta.

Mut hei arvatkaapa mikä kaaos mulla on kotona? Siis ihan hillitön. En voi oikeesti saaha yksin tällästä aikaan, täällä asuu mun lisäks joku paha henki joka sotkee...

Mun uus vaatekaappi on olohuoneen sohvalla ja nojatuolilla. Kattokaa vaikka. Paitsi äiti, ÄLÄ KATO! Varjelen sun vanhaa sydäntä.

Hoksatkaa kuvan alareunassa kirja - Tiedon tyttäret. Aikamme viisaista
naisista. Meitsi on niin kultturelli ja sivistynyt että luen historiaa.
Repikää siitä.

Eli nyt mun täytys lopettaa istuminen ja alottaa toimiminen jos meinaan tänään saaha jotaki aikaan!

Laitan teille myös lumekuvia että mun kodissa on "oikeesti" ihanan joulusta ja seesteistä. 

Niin hieno! 

kuusi!

Ehottomasti siistein joulukortti ikinä!

Nyt höpinää tötteröön ja imuri käteen! Joutaa naapuritki jo herätä.

Terkuin mä!

Ps: Ulkona on liian kylmä.

Pps: Tajusin just että jos maailmanloppu tulee perjantaina. En kerkee saaha mun joululahjoja :((((((((

NE pikkujoulut.

HUUUUUUUUUUH.

Ei mulla muuta. Kiitos hei.

No eikä. Eilen ne tosiaan oli ja meillä oli taas niiiiiin niiiiin niiiiin hirmu hauskaa. Jos en oo muistanu kertoa teille niin mulla on kyllä maanmainioimmat kaverit.

Hienosti käytiin Puisto Paviljongissa syömässä. Ja niin oli ihanaa ruokaa. Kattokaa vaikka.

Kanaa pekonikastikkeessa ja kasviksia. NAM! Otettiin alkuun ihan margharitat. Niin maistu tekilalle. Tekilaa hienossa lasissa.

Siinä juteltiin että kuinka meistä on tullu aikusia ku tälleen pikkujouluissa hienosti syödään ja teatteria vielä jälkkäriks. Anna se tais sit sanoa että: Katotaanpa parin tunnin päästä.

Totta.

Näinhän siinä kävi. Loppu se  "aikusuus" lyhkäseen. Tässäpä teille tarinaa.....

Mulle sattu semmonen nolo juttu. (Millon mulle ei sattus?) Ja se nolous helpottuu ainaku saan kertoa sen kaikille, itelle pitää osata nauraa.

Eli asiaan, käveltiin ravintolasta teatterille, ja siinä teatterilla sitten jätettiin takkeja narikkaan. Niin tytöt oli että mennään veskissä käymään ja minä lähin siitä sitten vemputtaan veskin suuntaan. Niin Anna tulee kuiskaan mun korvaan että: Emma, sun hame on noussu vähän ylös. VÄHÄN? Koko perse näky koko teatterikansalle. Olisin voinu kuolla häpeään. Tytöt sit lohutteli että eiiiii se nyt niin pahasti näkyny. Mut kivat shakkiruutuset pikkarit sulla.

Just.

Ystävämme Eeva kunnostautui kesken esityksen ja "kuiskas" mulle että: Otetaanko hömpsyt? Minä sit aloin innostuneena kihertään, mut Anna loi katseen niin ei uskallettu sitten....ainakaan eka erässä. tsihi.

Väliajalla mentii taas vessaan ja ajatuksena oli mennä jokainen viereisiin koppeihin että voijaan ujuttaa ne retkieväät (pikkuviinapullot) koppien ali toisille. Mut eihän niissä typerissä vessoissa ollu alitse ujuttamisen mahdollisutta. Niin piti sit kiikkua pytyn päälle ja ojentaa yläkautta. Ja eikä siellä ollu tilaa silleesti että oltas päästy kaikki vierekkäin.

Mut mulla ja Eevalla sattu hyvä mäihä. Päästiin vierekkäisiin koppeihin. Istuin siinä lorolla, niin Eeva taas "kuiskaa" -Emma, ja näkyy käsi josta roikkuu Dooleys-pullo. Mua tietenki alkaa naurattaan hirmusesti, ja otan pullon vastaan. Siinä sitten juon ja mietin että miten ollaanki näin ovelia kettuja. Kiikun pytyn päälle ja ojennan pullon takasi. Kohta kuuluu taas "kuiskaus" Emma, ja käsi josta roikkuu salmaripullo. Jeesus, sillähän on koko baarikaappi mukana. No tietenki sitten hörpin vielä siitä ku tarjotaan niin avokätisesti.

Ulostauduin kopista naurusta kihertäen. Loppu kihertäminen lyhyeen Voi hitto mikä kusijono. Ja voi hitto miten kärttysen näkösiä akkoja koko vessa täynnä. Tosin ei itelläkään olis ehkä naurattanu ku yhet deegut "salakavalasti" ryyppää kulttuuririennoissa.

Toisen erän aikana sit meillä oli kadonnu kaikki estot. Ja juotiin jopa esityksen aikana. Mut se me tehtiin niin myhkäsesti että kukaan ei ees tajunnu. Kai.

Mut heei esitys oli hauska, naurettiin. Loppujenlopuks naurettiin aivan kaikkea. Joku nauro niin sen hassua naurua naurettiin. Mulla tuli välillä mieleen mun paljas pylly. Se sai naurun irtoamaan. Joku tytöistä nauro vaikka mitään hauskaa ei tapahtunu. Se myös sain naurun irtoamaan. Nauro, nauroi, naurettiin, naura naura naura. Tyhmä sana muuten.

Esityksen jälkeen suunnattiin Marialle. Jossa vaihettiin pikkujoululahjat! Ostin tänä vuonna, semmoset Flirttivinkit-kortit. Ja Anna sai mun lahjan. Onnentyttö. Kohta se on niin kova flirttaileen että ette tiiä mikä teihin iski. Ja minä sain onnentyttönä Annan lahjan. Ihanan kynttiläasetelman.

Kirjotettiin toisistamme ylös hyviä asioita, ja asioia jotka on jääny mieleen menneeltä vuodelta. Siinä vaiheessa ku sain omani käteen. Niin itku tuli. Mä olen niin herkkä.

Siinä on mun sydän!

Baarissa jorattiin tyylillä. Mun muistaakseni me oltiin baarissa. Muistan sen ku jouduttiin seisoon pihalla tooooosi kauan. Eikä nähty ees baariin sisälle ku yritettiin hiikata. Niissä oli semmoset peilit. Omat kuvat vaan heijastu takasi. Mut kaikki varmaan kyllä näki sisältä meät ku oltiin nokat lasissa kiinni.

Kuulin myös tarinan että oon kyntäny maata intersportin pihalla. Mun independet thinker-kengät heitti mut mukkelimakkelis. En vaan ymmärrä että miks oon niillä slipedi-släpedeillä edes lähteny ulos hiihtään, ku mulla oli talviolosuhteisiin tarkotet kengät mukana. Tyhmä Emma.

Ihanat pikkujoulut kertakaikkiaan!

Tänään sit vielä vähän laulaan kirkkoon joululauluja. Musta tuntuu aina että oon hirmu hyvä laulaan, jotenki mun ääni soi siellä kirkossa kauniisti. Siis musta vaan tuntuu siltä, tytöt on sanonu että: Oikeesti, ei kuulosta.
Kolehti on kans hirmu jännittävä, en pysty olleenkaan keskittyyn laulamiseen ku nään että se tulee. Musta niiin ihana puottaa sinne kolikko. Siis ei sen takia että ne menee hyvään, vaikka hienoa seki on. Sinne vaan on kiva puottaa kolikko ilman takaa-ajatuksia. Aamen.

Mut nyt alan syömään ku kreisibailaajan maha kurnii siihen malliin! se on jännä homma, vaikka eilen söin niin taas pitää syyä. Miettikää joka päivä on uudelleen nälkä, melkonen oravanpyörä. Jos oisin käärme niin söisin kerran vuoteen antiloopin ja sulattelisin sitä. Enkä liikkus. Ei pystyis. Käärme-antilooppi. Sillon ei madella.

Terkuin mä.

Ps: eikä oo ees krapulaa. Nälkä vaan.

Pps: toivottavasti me lauletaan tää tänään. Saakohan sille pastorille ehottaa biisejä niinku baarissa?

Tää se päivä on...

... Mennään naiset, pikkujoulurumpuu meillee sooi, pikkujoulurmpu meille soooi!

Nukuin hirmu pitkään. Ihan höpöksi meni tää päivä taas. Mun piti tehä sitä ja mun piti tehä tätä. Mutta en oo saanu aikaseks ku tota. Eli nousin ylös, kävin suihkussa ja söin aamupalaan. Skädääm.

Eilenko tuli duunista kotia niin kattokaas kuka mua täällä ootteli.

Jos siis saatte tosta mestarillisesta näpäyksestä selvää. Niin sehän on joulukuusi! Isiii, oli hakenu mulle oikeen hienon ja tuuhean kuusen. Ja näppärän kokosen. Viime jouluna sanoin sille että, tuo joku soma pikkukuusi.

Meillä oli isin kaa eri käsitys pikkukuusesta. Piti rakentaa lisäsiipi sitä kuusta varten, oli melkoooosen iso meinaan. Alemassa kuvassa mun kauneinpia joulukoristeita, ihana birdi. Eikä yhtää angry.

Mut hei. Tiiättekö mikä PÄIVÄ tänään on? Mikä mikä? Sanokaa PEE sanokaan III sanokaa KOO sanokaa taas KOO ja sit huutakaa UUU!! sanokaa JII, sanokaa OOO, sanokaa, UUU, sanokaa ÄÄÄL, huutakaa UUUU!! Mitä siitä tuleee? PIKKUJOULUUUT!!!

Oon tässä aamun tuusanu mun hiusten kimpussa, on pesty, on föönätty, on öljytty, on suihkutettu kiiltoa antavaa ainetta, on laitettu hiuspuuteria. Vielä ilmakiharrinta, niin jo on pöyhee tukka!

Kasvojen kimpussa meneeki sit loppupäivä. Niin on rankkaa näyttää hyvälle.

Kokeilin muuten eilen meikkiä nimeltä- Pieni ja hento ote. Kysyin Veeralta että: mitä tykkäät mun pikkujoulumeikistä? Veera kattoo mietteliäänä: Miten tuo eroaa normaalista meikistä? E: NO HÖH, mulla on valokynää myös poskipäillä! V: Katoinki että sun oravaposket korostuu jotenki paremmin.

Pikkusiskot!!

Mut oikeesti, nyt mun on pakko alkaa jollekki. Kämppä on mallia lähtevä laiva, menneiden maja, ei talvikunnossapitoa jne. Eli vähän heilutan imuria ja moppia. Sit kaunistautumista. JA BILEET joita oon oottanu niin kauan! Ja nyt ne on täällä! HIHEI!

Poikkeuksellisesti en pistä tänään joulumusaa vaan kovista kovimman bileklassikkon!

Mut huomenna sit raportaasi miten neidin kävi. Toivottavasti hyvin. Ilman sähellystä...no se ei nyt onnistu..mut näin muuten!

Terkuin mä!

Kahvi Aamu.

Huomenta!

Tänään mä join kahvit. Silleen pikasesti. Ei mulla kiire ollu mihinkään vaan paniikissa ryystin sitä ku en keksiny muutakaaan järkevää tekemistä. Koska, -syvähuokaus- Putkimiehet, joojoo ne nuoret ja salskeat herätti mut taas. Tuli tekeen jotain. En oo aivan varma mitä, jotaki olikohan tulppia? Niin yritin olla hyvin liikkumati siinä kamalassa aamutakissa pimeässä keittiön nurkassa.

Nyt mä äiti tiiän mitä tahon joululahjaks! Jonku tyylikkään aamutakin..

Enään ei niiiiiiin paljoa nolottanu, onhan ne JO nähny mut vastaheränneenä ja reikäsissä kalsareissa. Mikä vois olla enään pahempi?

alasti.

***

Hei tosiaan eilenku kerroin mun ongelmasta kaupan vihannestiskillä muistin että mustahan on tehty VIDEO.

Mää oon alottanu uuden harrastuksen. Haavematkailun. Mulla ei varaa matkustaa eksoottisiin paikkohin, niin meen sinne internetin ja mielikuvituksen avulla. Ekaks googlettelen kohteesta kuvia, ja sit luen vähän faktoja. Ja sit ku perusasiat on hanskassa niin ajatuksen voimalla matkustan sinne. Eilen olin afrikassa. Leijonasafarilla.

Mut muutenki matkailua on helppo leikkiä. Semmonen "lomasimulaattori" Lentokone on helppo toteuttaa. Ahtaa itsensä lastensyöttötuoliin ja ostaa jonku kamalan eineksen ja kuumentaa sen superkuumaksi. Syö ruoka muovihaarukalla ja veitsellä, jotka sulaa koska ruoka on todellakin verrattavissa laavaan.

Jos haluat kaupunkilomalle, niin meet istuun johonki paikalliseen kahvilaan tyylikkäissä vaatteissa ja tilaa kaikki englanniks. Ja kysele vähän nähtävyyksiä "kohteesta" Shoppaile hillittömästi.

Rantaloma on helppo toteuttaa vuodenajasta riippumatta. Makaa tunti solariumissa niin että iho palaa. Sit pitääkin maata loppuloma "hotellihuoneessa" kipeän ihon takia. (kotona)

Joojoo mee hoitoon. Näin tylsäks mun elämä on menny.

Mut huomenna tähän tylsyyteen tulee muutos. SKÄDÄÄM! Pikkujoulut kolkuttelee ovella. Ne on hallinnu mun elämää viikon. Aamulla ekana mielessä, illalla viimeisenä. Pikkujoulut. Ihanaa.

Oon tässä lukenu uusinta Elleä ja täällä on meikkivinkkejä. Ajattelin kokeilla pikkujouluihin näitä vinkkejä. Mietin vaan että kukahan on keksiny näille meikkausille "nimet"

1) Missä muruseni on? - meikki
2) Pieni ja hento ote- meikki
3) Sinun silmiesi tähden-meikki

Pieni ja hento ote tuntus olevan mun juttu. Tommonen freesi ja luonnollinen. Menee kuitenki mun taidoilla Tukiaisen Johannaks. Hope not.

Viime vuoden pikkujoulut oli huikea menestys. Naurettiin niin paljon että seuraavana päivänä oli vattikset kipeänä. Sana vattikset myös keksittiin viime p.jouluissa. Vattikset= Vatsalihakset. Meillä on tapana ostaa jotku pikkulahjat ja ne sit arvotaan kuka saa kenenkin. Ystävämme Juho yllätti kaikki meät kälättävät kanat (psst. Juho on jengin ainoa, kunniakas miesjäsen) ostamalla kamasutrakortit. Valehtelematta kaikkien naamat venähti ku Eeva sai ne itelle. Mut niitä oli niin paljon että varasti yhen kortin. Onkohan Eeva mahdollisesti kaipaillu sitä?

No siinä kamalassa humalatilassa keksin ottaa sen kortin mukaan baariin. Eikä. Ja oon sit noheena vetäny sen laukusta, vähän niinku ässän hihasta, kun vastaan on tullu varteenotettava mieshenkilö. (eli varmaan jokainen kakslahkeinen) Ja kysyny että: Mies taivutko tälläiseen asentoon? Ööö en. Aha no sit et pääse mun mukaan.

Ei täällä asunu notkeita miehiä, ku taisin olla Millan tykönä yötä. Joku hatara muistikuva karjanlanpiirakoista ja juustosta aamunpikkutunneilla. Milla, eikö ollukki näin?

Huominenki sais toistaa vanhaa kaavaa, kun oli niin hauskat kemut.

Laitan kuvan nyt tosta kamalasta rivosta kortista. Lapset ei saa katsoa- tää on K-18 kamaa.

Täytyy kyllä sanoa että: Melkosia akrobaatteja nuo intialaiset.

***

Mut hei! enään muutama hassu yö jouluun. Joko ootte ostanu kaikki mulle hirmusesti lahjoja? Jos ette niin vielä kerkeää...

Ja muutama hassu yö niin JENNY tulee kotiin! uuuu nam nam,parasta.

Mut nyt tää hassu tyttö alkaa syömään aamupalaa, ja kuivaan tukkaa- kuivaan tukkaa, Swarovskin kristallein koristellulla hiustenkuivaajalla. Niin on glamour-elämää.

Sit vielä joulubiisi. ja sit mä lopetan.

Terkuin mä!

Kahviton aamu.

Huomenta!

Voi että mää en sitten totu tämmösiin "aikasiin" (Klo 06.30) aamuherätyksiin IKINÄ. Kello ku lyö soimaan, niin shokkia pukkaa joka kerta. Aluks otat luurin käteen ja huuat sinne HALOO. Ja sen jälkeen tajuat että se oli herätys joka soi. Sen jälkeen tasaat sydämen rytmin takasin omiin uomiinsa ja harkitset ylösnousua lämpimän peiton alta hyiseen asuntoon. Kamalaa. Semmonen 10 pintaan nousu ois hyvä. Eikö maailmaa vois alkaa pyörittään vasta niihin aikoihin. Kuka tän on keksiny että pitää herätä näin aikasten, kuka? Joku kontrollifriikki...

No mut tänään OISIN saanu nukkun vaikka ysiin. Mutta...... tää- syvä huokaus- putkiremontti. Vettä ei taaskaan kuulema tule seiskan jälestä. Niin päätin illalla että herään puolelta ja käyn suihkussa. Ja näinhän minä myös tein. Sen jälkeen aloinki aamukahvin keittoon, mut hetkeks istahin alas lukemaan uusinta Elleä, oli nimittäin juttu Beckhamin Daavidista. Lumouduin sit ihan sen kuviin ja juttuihin ja unohin ajan kulun hyvässä seurassa. Arvaatkaapa sainko vettä kahviin? En. Koska se veden tulo loppu tosiaan seiskalta.

Mut en mä lannistu. Kuivaan tukan, lähen talkkarinhommiin (lumitöitä, mrhhmmrhh.) Ja juon kahvit äitin tykönä. Ja oikeestikki kantsis varmaan pistää äksönii tähän hommaan ku kohta ne putkimiehet on taas täällä. Ainaki uhkaava rytinä kuuluu tuolta käytävästä.

Oon muuten huolissani itestä. Ensinäki se unohtelu mistä oon jo aikasemmin puhunu. Mut kaiken lisäks oon alkanu jatiseen hedelmätiskillä eläkeläisten kanssa huonolaatusista paprikoista. Ja ihan ite aina alotan sen keskustelun. Tyyliin: Voi kauhee, miten on taas pehmeitä paprikoita! Sit mummot hymisee hyväksyvästi. Ongelmanumero kolme on taas sit se että havahduin yks päivä City Marketin juustotiskillä puhumassa ittekseen!!

Tästä enää seuraava vaihe on että alan kyttäileen mun naapureita ikkunasta...

Enää ei tarttekko kissan joka syö mut sit ku kuolen yksin tänne kämppään.

Aamen.

Hiustenkuivaamisesta on muuten tullu mulle nautinto. Ostin uuden kuivaajan, eikä siinä vielä kaikki - Swarovskin kristalleilla koristellun. Kyllä nyt kelpaa leikkiä Lopezin Jenniferiä tuulikoneessa. Eli niihin puuhiin nyt! Sit töihin nro 1 ja siitä töihin nro 2. Uranainen ilman varsinaista "uraa"

Terkuin mä!

Ps: Nyt ne tuli. Putkimiehet.. Ne nuoret.... salskeet.

Pps: ei menny putkeen taaskaan, mulla on kalsarit jalassa. Kylläkin ne vähemmän reikäset.

Illallinen ála eme!

Bonjoir!

Tänään oli se suuri kokkauspäivä. En nukkunu ollenkaan viime yönä. Pikkuressi oli. Aamun pikkutunneilla sit sain unen päästä kiinni. Ihanasti siinä lämpimän peiton alla, kuola poskella makoiset unet seurana (omistin eläinkaupan) heräsin siihen kun ovikello soi. Käänsin kylkeä. Ovikello soi itsepintaisen vaativasti uudelleen. Kirosanojen säestämänä kampesin itteni ylös sängystä, ja vedin päälle vanhan kunnon erotiikankarkottaja fleeceaamutakin. Ja enempää ajattelematta avasin oven. Paha virhe.

Jep, niin oli nuoria ja komeita putkimiehiä.

Ensinäki kauheinta oli se että, pimeys mikä oli mun kämpässä vasten sit käytävän kirkasta valoa. Ei hyvä, räpyttelin silmiä ihan vimmatusti. Ja siinä vaiheessa tais jo putkimiehet tyrskähtää naurusta. Selitin siinä että: Mää olin nukkumassa. Ei varmaan ois tarvinu olla mikään mestari etsivä todetakseen sitä yhtälöä. Takkunen  tukka, aamutakki ja sirrisilmät. Veikkaan että Marilynillä ei ollu näitä ongelmia.

Toivotin pojat tervetulleeks ja menin peiton alle piiloon tikkusuorana pötköttään. Nauratti ja itketti. En vaan tienny kumpaa tekis.

Mut heei kaikki hyvin! Nyt on kuulkaa Emmalla uudet putket. Ja tosi siististi laitettu, jos nyt mitään näistä hommista tajuan! Veti putket hienosti ohi mun sisustustarran: "jonakin aamuna sitä vaan herää prinsessana" Ei kuulema viittiny päältä vetää. Fiksuja poikia.

Mut ilmeisesti tommonen aamushokki oli hyväksi mun henkiselle vireystasolle. Nimittäin kaikki onnistu ihan täydellisesti, ei siis melkeen. Vaan täydellisesti. T-Ä-Y-D-E-L-L-I-S-E-S-T-I !!!

Alkuruokaa en tehny ku en mä nyt sentään niiiiin virtuoosi ole. Mut tein alkudrinkit. Skädääm. Keitin talvisiideriä kattilassa ja loraus (tujaus) Calvadosta sekaan. Avot, talvinen juoma is ready to nautittavaksi!

Pääruokana oli mun oma resepti. Ite keksin. Oikeesti. Tein semmosen kanapadan. Johon tuli pekonia, tuoreita herkkusieniä, valkosipulia, punasipulia, kermaa ja mustapekka juustoa. Ja uunissa kypsyttelin tän. Ai että, niin oli hyvää. Äiti ja iskä itki toisia vasten ja kehu vuorotellen kuinka hienon nuoren naisen ne on kasvattanu. Hm voi niitä vanhuksia.

Jälkkäriks tein sitruunamarenkitortun! Epäilin tossa tekovaiheessa että paskat tästä mitään tuu. Minä+leipominen= Katastrofi. Olin väärässä, niin väärässä! Siitäki tuli täydellinen. Mää oon niin unelmanainen.

Vähän kuvia todisteeks.

Torttua!

Oon ite askarrelupaskarrelu tämmösen olkkaripöydän. Tulee purkit läpi,
niin on nätti ku valo tulee pöydän alta!

En tajunnu ottaa kuvia muutako tosta tortusta. Ku ne niin harvoin mulla onnistuu. Olin niin supermielissään siitä! Mut otin sit kotikuvia, ku vähän tuikut loimottaa nätisti. Mää voisin melkeen näillä taidoilla jo lyyä ravintolan pystyyn. Ainaki äiti ja iskä kävis asiakkaina. Se on varmaa se.


Joo eli yhteenveto päivästä. Shokkia aamusta asti. Nyt on iiiiiiihana ottaa rennosti!

***

Mut hei, ens viikonloppuna on ne vuoden ehkä odotetuimmat juhlat. Kaikki vuoden bilettäminen päättyy näihin juhliin, harjoteltu koko vuosi ihan vaan tätä yhtä iltaa varten. Nimittäin: Ässäjengin pikkujoulut.

Mut oon keksiny selityksen jos jollaki Emellä lähtee mopo niinsanotusti käsistä. Mun pikkujoulukengissä lukee että: Independet thinker. Eli voimme sit syyttää kaikesta kenkiä. Ne tekee mitä ne tahtoo. Oon siis ihan vaan niiden vietävissä.

Ihanaa päästä kreisibailaan koko porukalla!

Mennään syömään hienosti ravintolaan ja sen jälkeen teatteriin kattoon Diivat! Ja sit ollaanki ihan diivat koko loppuilta. Sounds like a plan.

Ja sunnuntaina pikku rapsassa mennään sitten Kirkkoon laulaan Joululauluja. Koko vuoden synnit anteeks kertarytinällä.

Myös siskoni Jenny ja hänen heila Boris tulee tasan viikon päästä Suomeen. Me so happy! Paljon tiedossa kaikkea ekstramukavaa. Kyllä jouluna on kivaa!

Mut nyt vois lähteä suihkuun! ja Alkaa kattoon elokuvaa, Bridget Jonesia!

Terkuin mä!

Vötkylä-eme.

Hihei, hyvää Sunnuntai iltaa!

Oon konitohtorin taidoilla diagnosoinu itelle varhaisiän dementian. Mulla on ihan uskomaton kyky tän hajamielisyyden kanssa. Oli kolme (3) asiaa mitkä piti muistaa ku lähen kotoa. Kamera, vuokraleffat ja kauppalappu. Pääsin melkeen jo kaupunkiin, kunnes hoksasin että kaikki edellämainitut jäi kotiin. Paska. U-käännös ja takasi. Tossa sitten hoin itelle että, kameraleffatkauppalappu-kameraleffakauppalappujne. Ja sit muistin että ota henkkaritki sieltä baarilaukusta, ku meet alkoon. Ne henkkarit oli liikaa mun aivokapasiteetille. Vuokraleffat jäi taas kotia. Ja Alkoki oli kii!? Typerä Suomi. Mitä jos joku haluaa ryypätä sunnuntaina?

Sehän ei riittäny että se kauppalappu jäi jo kerran kotiin, huomasin kaupassa nimittäin että nyt se jäi hitto autoon.

Kauppareissun jälkeen oli sovittuna treffit rantaan äitin ja naapurinrouvan kanssa, että käydään vähän pulikoimassa. Siinä sitten kaupasta poistuttua, huomasin ooppelin tarvivan menovettä: Emma nyt meet ekaks tankille. Sillä siunaamalla sekunnilla ku sain sen ajatuksen päähän, radiosta alko soimaan Adelen- Someone like you. Se oli liikaa mun aivokapasiteetille. Hoilasin sitä täydestä sydmestä ja kirjaston kohalla havahduin: PERKELE. Munhan piti mennä tankille. U-käännös ja tankille.

Tosi raskasta.

Oli muuten kylmää vettä, ja sitten vieläkö nousi sieltä ja tuuli puhalsi märällä iholle. BRRRRR! Tässä korjaan tilannetta teellä+rommilla. Onneks mulla on aina hätävarana joku puteli vaikka valtio yrittääkin kontrolloida noilla typerillä aukioloajoilla ihmisten juomista. Häpeällistä.

On muuten aika ovelia nuo urheiluseurat. Olin City- Marketissa, niin siinä touhuissaan pakkasin ostoksia niin tuli kaks smurffin mittasta poikaa joilla oli lautasen kokoset silmät ja harvat hampaat. Siis supersulosia.
-heeeeei, haluakko ostaa lumilyhtyarvan? Tuet jotaki-urheilujoukkuetta-en-nyt-muista-mitä. Niin kysynpä vaan että miten niille voi sanoa ei? Ei mitenkään. Siellä oli myös semmosia lettipäisiä pikkulikkoja jotka oli kans niiiiiiiiiiiiiiiiiin hellusia, että onneks ne ei tullu myymään niitä arpoja, oisin varmaan ostanu kaikki.

Ei hajuakaan miten tuo arpa ees raaputetaan. Yhessä kohtaa lukee että ei saa raaputtaa? Miks ei saa?

Oon tänään aivan kunnostautunut tässä vötkyilyssä. Nousin sängystä vasta puoli kahelta. hihi. Välillä on niin mukavaa ottaa höölisti. ("välillä")

Huomenna on suuripäivä. Porukat tulee syömään. En kerro mitä laitan ruuaks, ku haluan yllättää ne. Saattaa tulla se yllätys siinä että kaikki menee plörinäks, kuten aina. Tai, eihän se mikään yllätys ole!

Mut nyt laitan vähän pyykkiä pyöriin ja kotia kondikseen. Ja alan ootteleen illan leffaa. Leffan naistähti vaikutti trailerin perusteella hyvin Emmamaiselta naiselta. Jään odotteleen mielenkiinnolla. Nelosella klo 21.00, New in town.

Terkuin mä! Laiska sellanen.

Ps: Elämäni tarkoitus on olla varoittavan esimerkkinä muille.

UUU niin ja TÄSSÄ teille joulubiisi. Buahhahahaaha.

Nälkä lähtee..

Syömällä.

Ihan kamala aina tämä nälkä yövuorojen aikana. Jos normaalisti syön paljon niin yövuorojen aikana voijaan triplata tää määrä. Hirmusen "kiire" päivä ollu niin meni vähän myöhään tämä syöminen. Ja sit vielä katoin telkasta Jamie Oliverin jouluherkut, on saanu Emman jääkaappi haipakkaa ku oon järjestelmällisesti tuhonnu sen sisältöä.

Tuhma ruokaohjelma, tuhma.

Yöllä töissä kävi mun mökkinaapuri ja kerto että mökille pääsee jo jäitä pitkin. Tietenki innosta piukeena paukkasin sinne heti ku heräsin mun kauneusunilta! Äiti ei vaan ollu mielissään ajatuksesta. Soitti mulle puhelun ja sano vaan että: Elä mee. Mut meninpä silti. Enkä hukkunu. Tuli siltä myös viesti: Ootko hengissä? Kävin vaan kattomassa että miltä siellä näyttää nyt kun vanha mökki on poltettu pois. Ihan samalta näytti, miinus vanha mökki. Myös juttelimme mökkinaapurin kanssa, ku kerroin mun jääkaappi ongelmasta. Kaasulla vai agrikaatilla, agrikaatilla vai kaasulla? Aurinkokennoa, vai maakuoppaa. Oikeesti tätä mää oon miettiny siitä asti ku mökin laitoin. Mökkinaapuri kerto että hänellä on ollu jo yli 10 vuotta kaasujääkaappi, ja ei oo ollu mitään ongelmaa. Alkuun olin ihan sitä vastaan, mut nyt ehkä sittenki kallistun sen suuntaan. Hmm, elämän suuria kysmyksiä.

Tänään käynnistyy vimppa yö! Ja sit oiski mehukkaasti huominen vapaata. Lauantai-ilta vapaalla. Ajateltiin Millan kans lähtä leffaan. Ja sit tytöt vähän puhu jos huomenna olis jo melkeen perinteeks muodostuneet pikkupikkujoulut. Eli nyt hölmöillään, ja oikeissa pikkujouluissa kaikki menee nappiin! Kuulostaa toimivalta suunnitelmalta. Mut tätä täytyy vielä miettiä! Think think.....

Oon kutsunu Äitin, Isin ja Veeran maanantaina mun tykö murkoinoimaan. Enkä oo yhtään suunnitellu että mitä niille loihtisin. Jotain hienoa ja rajoja ylittävää. Voisin yllättää taidoillani jopa itseni. Esim tekemällä Appelsiini ankkaa, Uuuu tai lammasta minttukastikkeessa taaaai nakkikastiketta......Tätäkin täytyy siis miettiä.

Yhtä himskatin miettimistä tää laiffi.

Mut nyt kuvasaldoo!

Annan leipoma glökikakku!

Äitin leipoma, jokukakku. Omena tais olla! Nams!

Uudet kengät, sisäänajossa.

Fiinit,

Eilen sain syyä kakkuja. Oi että, mää niin tykkään kakuista. Saispa niitä syyä aamupalaks, välipalaks, lounaaks, päivälliseks, iltapalaks....
Ja sit mun uudet kengät tuli tänään. Tosi kivat, ainaki istua nää jalassa, jalat pöydällä!

Muistatteko viimeperjantaisen patterinilmaamispainjaisen, ku jäi Elizabeth kattomatta? No juma, Avalla pyyhkii ilmeisesti tosi huonosti koska kun, ne näyttää sen tänään uudelleen!!! JEEE. Alan siis kattoon sitä, enkä ilmaa pattereita tänään.

Joulukuun seitsemännen päivän biisi on omistettu kaikille meille kissoille. Älkää jättäkö meitä pakkaseen.

...niinpä. Kissa kuuluu ydinperheeseen.

Terkuin mä.

Ps: Jennin mekko.......Mikä ihme pitsiriepu se yläosa oli? En tykänny.

Pps: Pitsiriepu, ritsipieru.

Ppppppppps: Paskat täällä mikään Elizabeth alkanu, tuo akka huijas mua, Siis television juontajaääni. Siispä tähtisumua neloselta. Moro.