No heissa vaan!
Musta on tullu "vähän" laiska tän blogin kanssa. hihi.
Haluatteko kuulla mitä jännää on mun elämässä tapahtunut? No, tapoin just kärpäsen. Kyllä ne on hitaita paskiaisia näin orastavan kesän alussa. Annoin sille vaihtoehdon poistua ulos ikkunan kautta mutta pöljäkö on niin se hakkas itteään vaan yhteen kohtaan ja sekös kävi mun hermoon. Oon vältelly ikkunan pesua taktisesti tässä monta vapaapäivää. Mut nyt ne on varmaan pakko pestä, ku tuo kärpänen päästi jotku nesteet ulos. Hyh.
Mitä tässä nyt on tapahtunut sitte. Oli vappu. Oli Emma. Oli pullo. Tuli humala. Oli Emma. Meni baariin. Otti shotin. Otti toisen Shotin. Otti varmaan myös kolmannen. Meni muisti. Tuli aamu. Tuli krapula. Kesti kolme päivää.
Aivan mahtava meno siis. Muistatteko viime VAPUN? Fiksuna likkana päätin lähestyä asiaa erikantilta. En ees yritä olla viehko vaan oon se "johanna" heti suokilla. Ei tuu pettymyksiä. Niinku, kellekkään. Meillä oli naamiaiset ja mää olin maanviljelijä. Mulla ei oo yhtään kuvaa itestäni. Mutta voin valottaa että rakensin omin pikkukätösin pahvilaatikosta traktorin mun ympärille. OLI HIENO. Iskä hommas mulle vielä John Deeren-sponssi lippiksen päähän. Kumpparit on muuten aivan huiput jalassa tuolla yöelämässä. Ei väsyny jalat ollenkaan, eikä muuten kastunu ku tuli yöllä/aamulla, millon lie -jotaki räntäpaskaa taivaalta. Vai tuliko? Emminä tiiä, mää olin humalassa. Ois voinu sataa vaikka karkkeja taivaalta niin tilanne ei ois muuttunu millään tavalla. En vaan ollu miettiny sen puvun ominaisuuksia aivan loppuun asti. Miettikääpä itte.
Vappu. Täysi baari. Vahva humala. Emma ja pahvilaatikko. Ahasta. Kukaan ei väistä. Anteeks. Anteeks, pääsiskö ohi? Ei pääse. Pissattaa. Ahdas koppivessa. Ei mahu kääntyyn. Pidättelin loppuillan.
Tai..oonhan mä saattanu päästää housuunki. Vähän kerralla ja antaa kuivahtaa.
Siks mulla ei oo poikaystävää. AHHAHAHAHAH.
No se vapusta. Oon alkanu ihan tosissaan urheileen. Soitan jokapäivä äitille ja kerron mitä aijon tehä. "sit mä käyn juokseen, sit mä nostin painoja, sit mä käyn nyrkkeileen (oon muuten aika paska) sit mä syön avokadoja, sit mä luin yhtä urheilublogii" Oon mieleltäni olympiatason urheilija. Oikeesti, ihan rehellisesti. Ku tämmönen uskollinen sohvaperuna lähtee liikkeelle, niin jokaisen ponnistuksen jälkeen täytyy nostaa se vasen käsi ylös ja taputtaa itteään olkapäälle- Hyvä tyttö!
Ja oikeesti oon urheillu. En silleen leikisti niinku ennen. Ois kiva saaha joku mitali.
No se urheilusta. Ei siitä nyt ylettömästi kannata jauhaa.
Mitäs muuta. No kuulkaa, jos te että oo vielä kuullukkaan niin oon lähössä pariisiin. JOO-O. Pariisiin! Enään 11 päivää. Oon suunnitellu tapaavani siellä Piérren, joka on ihan mahottoman komea ja rikas viinitilallinen. No Piérrehän hoksaa mut sit jossain ihastuttavassa katukahvilassa, viehkosti syömässä patonkia ja juomassa skumppaa. Mitä tekee Piérre? No rakastuu ensisilmäyksellä, ja loppu onki sit historiaa. Lanseerataan maailman markkinoille huippukallis viini nimeltä- J'adore Emma. Ja etiketissä tietenki mun kuva. Sitä saa vaan alkon ylähyllyltä sitten. Hei siellä nähään.
Terkuin mä.
Ps: Vähän heikko happi. Yövuorot takana. Armoo.
Pps: 1500 lihaskuntoliikettä takana. HALLELUJA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti