Jádore Paris! Oui oui oui!

Bonjoir mademoiselles and monsiuuures. (Osaan ääntää paremmin ku kirjottaa hei)

Lé reissu oli ihan magnifique. Siis mahtava jos joku ei osaa ranskaa. Ilmat Pariisiissa nyt ei suosinu matkailijaa, ellei sitten joku tykkää että vettä tulee saavista kaatamalla. Sille reissu olisi ollutkin sitten ihanteellinen. Mut eipä se meitä kuulkaa hiastanu. Suomalaisella sisulla vaellettiin pitkin pariisia, tossut märkinä, (Joo tossut, kirjotin ihan oikeen) nähtävyydeltä nähtävyydelle. Olin tietenki tyylilyylinä pakannu mukaan vaan hepeniä. Niin piti kuulkaa ekapäivänä ostaa semmonen kunnon turistihuppari päälle ku niin paleli. Oli Emmasta glamoori kaukana.

Taas on ollut sellainen matkailu avartaa reissu ja paljon on opittu, alla voit lukea esimerkkejä:

A) Jos hämärän näköinen trenssitakkinen mies tarjoaa sinulle ylihintaisen taksikyydin ja vie sinut vielä hämärämpään renaultiin, jossa on vielä edellistäkin miestä hämärämpi mies kuskina. Olet todennäköisesti astunut juuri  ns. Pimeään taksiin.
B) Hämäriinki miehiin voi luottaa. Vei meät hotellin etuovelle asti.
C) Osa turisteista (jenkit) on typeriä. Tulevat Eurooppaan ja yrittää maksaa hämärälle taksikuskille dollareilla.
D) Hämärä taksikuski ei hämmeny, vaan jättää meidät autoon ja lähtee etsimään rahoille vaihtajaa.
E) Suomalaisella meinas palaa pinna moisen typeryyden kanssa.
F) Nähtiin ryöstö livenä. Aivan ku leffoissa.
G) Metrokartta oli meän paras kaveri reissussa.
H) Saksalaiset on tolloja terveyssandaali, bratwurstia syövää kansaa. 8 tuntia Frankfurtin kentällä sai meät siihen lopputulokseen.
I) Lentokentillä on paska nukkua.
J) Ja loppuun vielä, jos joskus matkustat pariisin ja näppäränä keksit että menet junalla lentoasemalle niin säästät roimasti. KYSY, lipunostossa neuvoa. Ostettiin liput hintaan 1,70 € jotka kävi vaan Pariisin alueella. Lentokenttä oli ilmeisesti ulkopuolella koska saimme vielä lähtiäslahjaksi 30 euron rapsut. JEIJ ja lompsa kiittää.

Ranskalaiset ihmiset on aivan ihania. Ystävällisiä ja tosi avuliaita. Oltiin yks päivä ihan eksyksissä. Toinen lukee karttaa ja toinen juoksee ja kattoo kadunnimiä. Ohi kävelee todellinen herrasmies kävelykepin kanssa: Ladies, Are you lost? Voi kuuleko tietäsitki. Niin tämä kohtelias herra sitten neuvo mihin suuntaan pitää lähteä.  Ja ihan super ihana oli olla mademoiselle joka paikassa. Mua pitäs täälläki kohdella niinku mademoisellea. Suomi buuuu! Ranska jee!

Nyt mä sit kerron teille koko reissu parhaan stoorin. Tai voin laittaa tän oikeestaan mun elämän parhaiden tapahtuminen TOP VITSKAAN!

Oli Emman ja oli myös Millan nimipäivä. Vettä sato tietenki. Oltiin ihan litsläts-märkiä ja oltiin menossa Notre Damea kattomaan. Päätettiin että, mitä jos kuitenki käytäs eka vähän jossain lämmiteleen ja syömässä. Löydettiin viehättävä bistro sivukadulta. Syötiin sit nimipäivän kunniaks oikee kolmen ruokalajin illallinen:

Menu

Alkuruoka

Lé ranskalainen sipulikeitto

Pääruoka

Lé kukkoa punaviinissä, perunapateella

Jälkiruoka

Lé Sacre Crepe

Kattokaa kui näin vaivaa! Noin hienosti tuunasin ton. Ja toi jälkkäri on siis lätty. Mut ei kuulosta yhtään niin hyvälle ku Crepe. Eihän? No siinä sitten syötiin ja vähän otettiin viiniä että kone lämpiää. No se viinihän se kohos mukavasti poskille, ja ehkä ihan vähän meni ottaanki. Milla sitten luki turistiopasta ja hoksas että: Se Notre Dam, on muuten jo kii. Merdee! No keksittiin että lähetään kattoon se Moulin rouge että miltä se näyttää. Alettiin siinä sitten keskusteleen että oispa kyllä ihana nähdä se esitys. Ja innostuttiin niin että aivan lähettiin lippuja sinne ostamaan. Päästiin perille ja noin viisi mustiin pukuihin pukeutunutta, venäläisiä Igoreita muistuttavat vartijat pönötti ovella. Pikanen vilkasu omiin ulkomuotoihin. No, miettikääpä nyt itte miltä näytettiin jos kokopäivän on satanu. No jos me ei sit tänään mentäs. Huomenna? Joo joo mennään huomenna! Käydään ostaan liput nyt. Se oli meän suunnitelma.

Rohkeasti lähestyttiin isointa Igoria. Ekskyysmii! (en ollu varma miten se kirjotetaan, niin löin läskiks rytinällä) I like to buy two tickets, tomorrows show. Igor ei hablaa enkkuu, mut ymmärtää mitä ajan takaa. Igor nostaa sormen pystyyn: Wait. Hän hakee esitteen ja sanoo: You call this number.

No Minähän se viinipuna poskissa ja hieman otsalla soitin. Pienen sönkötyksen jälkeen sain liput meille varattua. Oltiin ihan siipiä vaille. Hoksasin sitten että siellä on pukukoodi. Ei rönttäpellenä. Rönttäpellellä ei ollu mitään lé magnifique päälle pantavaa. Saatiin taas neron leimaus. Käydään huomenna ostaan mulle mekko, kengät ja sukkahousut. Uus ongelma, meän hotelille oli 13 km matka. Niin päätettiin että eihän me nyt välissä lähetä sinne mitään vaatteita vaihtaa, mennään johonki syömään ja sit ovelana käydään siellä vessassa ehostaan ja vaihtaan vaatteet.

Mentiin Moulin Rougen naapurissa olevaan ravintolaan. Eihän me kuulkaa keretty siellä alkaa vaatteita vaihtaan ku ne löi luukut kiinni. Luojalle kiitos yleisövessoista. HEI, mennään kuule noihin vaihtaan. Tuohan on niin iso että mahutaan hyvin kahestaan. Naurettiin että jos joku seuraa tilannetta sivusta niin ollaan niinku supermies. Nuhjusesta-Leidiksi vessareissulla. Ooteltiin siinä vuoroa, ja sivusilmällä luin että siinä oli joku ohjeistus plaaplaa. Vessa vapautu ja mentiin sisälle. Samantien ku lyötiin ovi kiinni. Mulla sytty lamppu päässä: Milla, mennää sittenki ulos!! Milla oli vähän ihmeissään mut ei alkanu hangotteleen vastaan. Lyötiin vessan ovi kii ja sillä siunaamalla sekunnilla sieltä kuulu: FLOOOOOOOOOOOOOOOOSH! Vessa huuhteli ite ittensä lattiasta kattoon. AI ETTÄ! Miettikää ku oltas sielä ähisty sukkahousujen kaa ja näin ois käyny. Oli se vähän koominen tilanne. Meikkaamaan ei kuitenkaan siellä alettu, ku paskan haju oli silmiä kirvelevä. No ollaan me ainaki hienoissa vaatteissa, ei se haittaa jos nyt tukka vähän hampsottaa.

Sisälle päästiin miljoonan turvamiehen jälkeen, josta meidät tuli hakemaan ystävällinen herra joka ohjasi meidät narikkaan. Jossa meidän sateenvarjot kuivattiin. Miettikää. Tämä herra sitten vei meidät toiselle tiskille jossa piti kertoa oma nimi, jotta tietää mihin pöytään hän meidät vie. Siinä bongattiin vessa Millan kaa ja luotiin tietävä katse toisiimme- Tukka-meikki ja viimeinen silaus täydelliseen ulkomuotoon. Sir, Can we use the toilet? Mies ottaa täydellisen asiakaspalvelu ilmeen: Ladieeees, ofcourse! Please ja ohjaa meät vessoille jossa meidät ottaa vastaan hymyilevä nainen: Bonjoir Mademoiselles. Ja avaa oven. Eka kertaa elämässä, en miettiny hetkeekään. Tänne mä kuuluun. Mä kuulun rikkaiden ihmisten elämään, missä pissalle mennessäki mut toivotetaan tervetulleeksi. Meillä sit meni semmonen naisten muutama minuutti siellä vessassa, ku peilattiin. Peilattiin ja vähän peilattiin. 

Takasin miehen luo joka oli meitä viemässä pöytään. Hän luo meihin pitkän katseen ja: Ladies, Who are you? Hätänen ilme Millan kaa, se unohti jo meät. Oltiin että öööööö, se meän table? Sen jälkeen hän purskahtaa nauruun. Näyttää kelloaan ja on että: Ladies, over TEN MINUTES in Bathroom! I dont remember you table anymore. Huumoriveikko. Onneks ne oikeesti muisti. Saatiin hyvä paikka. Ja sit se ah, mitä oltiin ootettu siltä illalta toisiks eniten. Oikeaa Shamppanjaa! OOOOUIIIIIIII!! Mulla oli niin rikas olo. Esitystä ei voi sanoin kuvailla. Joten vähän linkkiä teille TÄSSÄ.  Sivulta löytyy kohta: video, chek it out.

Kaikki tää hintaan 109 euroa! Nam.

Paljon olis vielä kerrottavaa, mut apua mun pitää duuniin lähtä! Ystävät, tässä teille muutama "hyvä" kuva. Millan kaa naurettu yhtä mun kuvaa jossa pönötän Eiffelin edessä ilmeellä: hnnngnngngngn, OON PARIISISSA! Ja nytkö tutkin sitä kuvaa niin oon jotenki nostanu pöksytki niin ylös että pieni kamelinvarvas on havaittavissa. Miten mää aina onnistunki noissa kuvissa? Ja ei, ette saa nähä sitä. Särkyy illuusiot mun seksikäs seireeni-olemuksesta.

No hei, ainaki me yritettin.

Ah, suoraan voguen kannesta. Jádore-turisti-dorka-pariisi-huppari.

Kuten kuvista näette, hirmu terveellisesti syötiin joka päivä.

Ihan murto-osa kuvista! Mut näytän tällä hetkellä keitetyltä ravulta, koska vähän nukahin tänään aurinkoon. Rusketus= So last season vs.Punotus, on se uus rusketus! Niin mun on ehkä vähän pakko yrittää mennä tasotteleen sitä.  Gröhöm, jos onnistuu.

Pähkinänkuoressa: PARIISI ON JUURI  NIIN IHANA KUN ANNETAAN YMMÄRTÄÄ! Kaikki sinne.

Terkuin mä.

Ps: En kyllä vaan tiiä että mihin se rikas ja komea viinitilallinen oli jäänyt? Ehkä ens reissulla...?

Pps: Oli mulla yks mies. Semmonen lättybaarin lätynpaistaja.(ei ihan viinitilallinen) Kaappas mut kainaloon ja pakotti sen työkaverin ottaa kuvan meistä, niin että "halaan" sitä. Se väkisin veti mut semmoseen asentoon. Hoki vaan että: FEISBUU FEISBUUK. Nyt musta leviää joku kuva tuolla, missä oon hämmentyneen näkönen, iloisen lättymiehen kainalossa.


....Pahoittelen mahdollisia kirjotusvirheitä. Nyt muuten alkaa oleen jo lé HOPPU!!!