Emmalla on asiaa!

Muistatteko kun tuossa joku tovi sitten kitisin naamakirjassa niistä amistytöistä? Tyyliin näin:

"Mua niin nolotti niitten tyttöjen puolesta, jotka oli päässy lonariin juttuun nimeltä: Kortteliralli. OU MAI, hankkikaa elämä. Loppulausahdus kyllä kerto lopullisen älynmäärän: Amis pop never stop. Siiis oikeesti..."

Noniin luitteko tämän päivän lonarin? NUKKEJA 22 VUOTIAANA? Siis tää on niin tätä ku aikuistutaan liian nopeeta, ja leikki-ikä jää liian aikasten. Niin nyt se on sit tullu takas. Onneks mulla on ollu se oikeaan aikaan, niin nyt ei tarvi sit enään hengailla nuken kanssa. Joo saahan toki kaikkea harrastaa, ja pitääki. Mut tommonen on nolo harrastus, harrastais piilossa. Mut ei, mennään johki puistoon ton pelottavan näkösen nuken kanssa ja asetellaan se eri asentoihin ja otetaan siitä kuvia? Meikataan ja puetaan sitä, miksi? Tuoki tyttö jättäs nuo höpötykset ja lähtis miehiin.

ja tää lause: "Ilman vakiintunutta persoonallisuutta, nukke on kuin tyhjä kuori" Oh really. Ois kiva olla paikalla ku nuo kaks vaihtaa ajatuksia.

Ja amistytöillä että nukketytöillä oli selvä perustelu kalliiseen harrastukseen, ja ylläripylläri se oli molemmilla sama: " Ainakaan se raha ei mene alkoholiin tai tupakkaan, vaan johonki kestävään"

Et vaan oo koskaan uskaltanu lähteä mierontielle, saattas nuttura höltyä, ja nuket jäähä hyllyyn. Suosittelen kokeilemaan.



Joo no sit aloin miettiin omia mieltymyksiä ja harrastuksia ja mun mielestä ne on satakertaa parempia, ku mitä nyt on lounais-lapissa esitelty. Eli mun heikkous on KENGÄT. Mää tuun iloseksi hetiku nään kauniita kenkiä, ja tykkään ihan kaikista. Kumpparit,korkkarit, tennarit, aamutossut, saappaat, sandaalit jne! Esim. Mun Rakkaus kenkiä kohtaan ilmenty tänään ihan elämän tosi tilanteessa. Meinasin aamulla kuolla,(joo kuolla) kun ajelin töihin. Joku latvasta laho tuli ihan hirveetä vauhtia sen rupu autolla ja läheltäpiti tilanne oli tosi lähellä. Oikeesti. Elämä vilisi iloisina muistoina silmien ohi, ja huulilta pääsi karmiva huuto!  Mut onneks oon sairaan hyvä kuski ja pelastin tilanteen. Niin sitten asiaan, tuo ei siis ollu se asia vaan johdatus siihen. Mun viimeinen ajatus siinä hötäkässä oli: Mun uusista kengistä. Oisin ainaki kuollu onnellisena hymy huulilla. ( veikkaan että se ois hyytyny kyllä jossain vaiheessa)

Lähdin äsken ostamaan yhdet kengät ja kappas, tulin kotia kahden parin kanssa. Huomaan että mulla on ongelma näiden kenkien kanssa, ku pitää selitellä itelle kokoajan. " Sulla on ollu hirveen rankkaa, oot ansainnu ne, Heeei sen takiahan sää käyt töissä, sulla on kaks jalkaa tarvit kenkiä, on jotaki mitä jättää tuleville sukupolville......." Omistan kenkiä yhteensä jonku yli 55 paria. Varmaan 60. En kerkee ees pitään kaikkia, niin osa on sit koristeena mulla hyllyillä. Otin teille kuvia mun valioyksilöistä, mun tytöistä, ystävistä. lapsista, timanteista <3 rakastan teitä.

Ja tähän mulla on pyrkimys:

"Ei minulla ollut 3000:tta kenkäparia, vaan 1060. " 
                                                       Imelda Marcos, kävelevä kokoelma.

Helmet.









Ja pääskyläresidenssin, uudet tytöt...


























Tästä biisistä pitäs tehä nykyversio: Shoes are the girls best friend!


Terkuin MÄ!

the ketutus.

Mikä se tämmönen kesä on? Mikä? Vettä sataa ja mun piti luopua shortseista ja laittaa pitkät housut jalkaan, olin kahta vaille että veänkö alle vielä raappahousut. Kyllä mua sit ärsyttää. Eilen illallakin (meni muuten melkonen tovi että sain kirjotettua ton illallakin, piti aivan äitiltä kysyä että miten hitto se kirjotetaan!) Niin asiaan, tuli semmonen talvi-ilta mieleen: voikkareita, avaraa luontoa, sohva, villasukat jalassa ja minä. Vaikka oikeesti mun ois pitäny olla rannassa auringonpaisteessa tyttöjen kanssa. Mut ei.

Avarasta luonnosta puheenollen, katoin nisäkkäistä erittäin hyvän dokkarin. Siinä oli sitten leijonista ja hyeenoista. Niin tajusin että en sit tykkää ollenkaan hyeenoista. Ehkä se voi johtua siitäki että walt disney on aivopessy mut pienenä. Mutta niin, Leijona-naaraat oli metästäny itelle apetta, ja hyvällä ruokahalulla veti sitä naamaan. Siihen tuli sit kärkkyyn yks helvetin ruma hyeena ja alko närppiin leijonien evästä. No eihän ne leijonat sitä tassujen läpi kattonu, vaan yhteistuumin hyökkäs sen kimppuun. Ja anto vähän haipakkaa sille.
No sen jälkeen se luuserihyeena meni omaan leiriin ruikuttaan ja keräs koko lauman mukaan ja MITÄ? Hyökkäs ihan jengillä niiden neljän leijonan kimppuun.

Siis onko tämä reilua? Ei. Tajusin että, tosi elämässäki on tälläsiä paskahousuja, eka auotaan päätä ja sitten kun tulee köniin haetaan kaverit paikalle.

Joo eli varmaan huomaatte että mulla on ihan hirrveen hirrveen tylsää. Oon tänään tehny talkkarinhommia ja kohta pitäs lähtä jatkaan, kuhan saan ihteeni niskasta kiinni. On tässä päivässä ollu jotaki piristävääki, sain ruusuja! Joo ei, en mieheltä. Niiltä sitä saa kyllä ootella. Henna oli niin ihana että toi mulle kukkasia tän ankeanpäivän piristykseks, kyllä nyt emman kelepaa.

Mut kaikista surullisinta on tässä vesisateessa se että, niissä mun kumppareissa on tosiaan se hirvee REIKÄ. Ja enhän minä sitä muistanu ku laitoin ne jalkaan, kävelin lätäköstä niin se kumppari teki ihan silleen että HÖRPS ja koko sukka märkänä.

Mulla oli eilen muuten juhlat, fiestat, partyt, bileet ihan kaikilla synonyymeilla mitä ihminen voi keksiä. Kuulin H Y V I Ä uutisia ja join mansikkajääteetä mun parhaimmasta viinilasista. Jaaaaa join mää sit mun rommin loputki pois. Tiiä vaikka ois vanhaks menny.

Mut nyt lorolle ja töihin.

Ps: Paulan lempibiisi, kuvastaa nyt mun fiiliksiä tästä ilmasta.

Terkuin mä.

Se juhannus..

Oli aivan parasihanahuippu juhannus taasen. Nyt kyllä meinaa väsyttää ihan sikkenä, ku viisi yövuoroa tehny. Ensin kolme lapintuulella ja kaks meni tossa rankassa juhannuksen juhlinnassa. Kävin aamulla suihkussa, ja olin niin burn out että en jaksanu ees tukkaa harjata. Köllähin sohvalle ja avasin parvekkeen oven ja löin telkkarin päälle ja arvatkaa mikä siellä näky? No mun lemppariohjelma, Rekkakuskit jäällä. Se tunne että, voiko ihminen enempää toivoa? Ei voi.

Ollaan syöty, juotu, saunottu, naku-uitu, naurettu, laulettu, seikkailtu metsissä ja SYÖTY! Ei siihen täydelliseen juhannukseen sen enempää tarvi ku parhaat kaverit ympärille ja vähän syötävää. Perfecto!

Eilen sitten tultiin bäk tu sivistys joskus klo 17.00 aikoihin, ja suihkun kautta terassille nauttimaan auringonpaisteesta. Alako vaan jollain emellä oleen melkonen hiprakka päällä, että piti itekki aivan jo alkaa tekeen asialle jotaki. Just olin hakenu kannun pöytään, niin ei voinu juoda sitä. Tein sit erittäin fiksun vedon ja aloin juomaan vettä! Mitä luonteenlujuutta nuorelta naiselta. Mutta mitäpä sitä voi olettaa jos on alottanu klo 12.31 juomisen niin eihän sitä nyt voi aivan vesiselvänä ysin aikaan enään ollakkaan. Sehän ois luonnotonta. Sain niinsanotusti rahoilleni vastinetta. Sitten vielä vähän haettiin ruokaa tytsyleiden kanssa, niin johan pää taas terävöityi.

Meisi on tässä tuuminu että, hirveen paljon kivempaa oli luonnon helmassa miljoonan sääsken kanssa, ku baarissa. Ehkä musta on tullu vanha? Tuo baari alkaa oleen jo niin loppuun kulunu idea. Hei nuoret, i havea a idea!! Siirrytään takasi metsiin ja rannoille. Ulkona on aina niiiin paljon kivempaa, saa raitista ilmaa, ja kaikki maistuu paremmalle pihalla. Ja luonnossa on muuten romanttisempaakin, näkeehän sen vanhoista suomifilmeistäki. Ainakun Tauno Palo alkaa laittaan höpinää tötteröön, niin aletaan kuvaan koivuja tuulessa. Ei vaan baarissa. Siellä haisee ja on kuuma, rahaa menee, näkee ihmisiä joita ei halua nähdä ja jalat tulee kipeäksi korkkareilla kipsuttamisesta. Ja baarissa ihmiset metsästää, etitään seuraa niinku leijona päivän apetta. Luonnonhelmassa oltais kaikki aidoimmillaan, kumpparit ja lököpökö-pöksyt jalassa. Ilman turhia keimailuja. Se on fakta.

Faktoista puheenollen, mun arvaus viidestä hukkuneesta meni yhdella siuttiin. Kuus hukkunutta. Siinäki on jo se KUUS liikaa. Ellei sit joku niistä hukkujista oo ollu joku monimurhaaja Siira. Sit se ei menny ihan hukkaan. Emma ja kummallinen ajatusmaailma.

Juhannuksen yksi nuotiobiiseistä oli muuten TÄMÄ emman laulamana. Tää laulu on mun mielestä yks nerokkaimmista mitä on koskaan tehty. Pitäs itekki pyrkiä samaan mihin Palpankilli!

Mut nyt mutsi ja fatsi alkaa grillaan lihavalle lapselle ruokaa. Meen viereen kattoon kieli pitkällä ja annan tahtia niille: RUOKAA RUOKAA, TUOKAA MULLE TUOKAA, LIHAVA EMMA HUOKAA. Ite muuten just keksin ton runon, vapise Eino Leino. Voisin jatkaa jaarittelua loputtomiin mut säästän teitä.

Okei adios amigos. Nauttikaamme elämästä!

Terkuin mä.


Ps: Sanoin äitille että: Nainen hae mulle juotavaa. Ä: Aittola (isi) tuo emmalle juotavaa. Delegointi toimii meän perheessä.

Juhannusruuhkis!

HOLAA!

 Siis tosi tosi fiksu idea oli jättää ostokset tälle päivää. Koko kemi oli ruoka ostoksilla aivan niinku ois armageddon tulossa. Sitten mulla väsyneenä ja erittäin nälkäisenä meni lé hermo. Jonotin siinä kilometrin mittasessa jonossa, niin joku tyär helluineen tuli siihen sivuun seisoon. Vähän niinku kiilas törkeesti väliin. Niin en ees kerenny ajatella ku aloin jo naama punasena raivoon että jono pää on KYLLÄ TÄÄLLÄ! Sitten se tyttö vaan että: me ollaan kyllä menossa ohi. Aha. No vähä äksönii siihen hommaan sitten:D Ja sit täytyy antaa pisteet city marketin ysi kassan tytölle, vitsi että oli ihana! Kerranki sai sitä oikeaa asiakaspalvelua! Menkää kaikki sen kassalle!

Ja semmosta vielä että joku mies ei oikesti osannu ajaa autolla, jumaleissön. Musta tuntu että hyppään laatuautosta ulos ja käyn siirtään sille sen kotturan. Mistähän muropakkauksesta se oli korttinsa lunastanu!

Mut nyt aah, on juomat ja sun muut hommattuna. Ei muutako juhannustunnelmiin!

Terkuin mä.

Mittumaari.

Tuo Suomalaisten suosima keskikesänjuhla, jolloin viina virtaa ja arviolta ainaki viisi ihmistä hukkuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Tai saattaa siellä olla yks Pirkko jolla on paha suonenveto jalassa, ja pirkon mies Seppo on juur sillä hetkellä saunomassa pontikkapullon kanssa. Näin siinä sitte kävi.

Joo mutta silti ootan innolla vaikka ehkä kuulostiki vähän negatiiviselta alotukselta, mut hei nää on ihan faktoja en revi näitä hatusta. Eli mitä opimme? Ei mennä uimaan humalassa, ellei ole valvovaa silmää tahi pelastusliiviä yllä. Hyvä vaihtoehto on myös ostaa lasten kahluuallas, ja suikkeloida siinä. Mut veikkaanpa että, sää on niin hyytävä että tarkeneeko tuolla ees nenänpäätä vilauttaa?

Me ollaan meän tiimin kanssa menossa mökkeileen. Kävin ostaan jo uuden juhannustuoksun itelleni, OFFIA. Karkottaa niin sääsket että miehet. Eipä sillä ei siellä mökillä oo muuta tarjolla ku niitä sääskiä. Mutta ottaa kokovartalopuudutuksen, niin ees huomaa mitään inisijöitä, sama muuten toimii baarissakin. Kokeilkaapa.

Honasin tossa, että juhannuksena pitää tehä niitä juhannustaikoja. Aloin sit innosta piukeena googlettaan, niin jumatsukka niitä on paljon. Loppuu jussi kesken että kerkee kaikki toteuttaa! Tässäpä teille muutama:

1) Tienristeykset olivat erityisen tärkeitä. Tuleva puoliso kenties seisoi siellä keskellä yötä. Ja jos käveli yhdeksän risteyksen yli, tapasi aivan varmasti tulevan rakkaan viimeistä risteystä ylitettäessä! 


Muuten hyvä, muttako meisikö lähtee jostain cornerista vemputtaan kotiapäin, niin yheksän risteystä on aika paljon, oon melkeen perillä mun kotihuudeilla ja siellä ei tuu vastaanko korkeintaa mun ihana nahkapusakkainen mennenille "tuoksuva" naapurinsetä. No thanks, ei toimi.


2) Valtimolla nuoret neidot menivät nukkumaan juhannusyönä niin, että pään alle asetettiin kupariraha. Aamulla noustiin reippaina ylös ja lähdettiin tien päälle - ja ensimmäinen vastaan tuleva mies oli oleva tuleva puoliso! 


ahahhaha, kuka nousee juhannuspäivänä reippaana ylös tarpomaan johki tielle nähdäkseen jonku miehen? Niimpä, ei kukaan järkevä nuori nainen.


3) Kiuruvedellä tiedettiin, että kun juhannusta vasten yöllä pestyissä vaatteissa nukkuu yön ja virsikirja pään alla, niin näkee yöllä sulhasensa

Parempaaki tekemistä juhannusyönä ku pestä vaatteita, ja VIRSIKIRJA:D kuka näitä keksii?

4) Aamulla kannatti ravistella pöydänkulmalle unohtunutta kuihtunutta kimppua, sillä sieltä kenties tipahti sulhon hius. Sulhon kasvot saattoi unen lisäksi onnistua näkemään lähteen veden pinnalla, jos jaksoi tuijottaa paikallaan tarpeeksi kauan.


Alko lupaavasti, ravistella pöydänkulmalle jäänyttä siideritölkkiä, eikö mitä? Kukkakimppua josta tipahtaa SULHON HIUS? hihohhiiihhii.

Voin sanoa nyt teille että hei, ei nää toimi. Sinkkutytöt älkäämme tuhlatko aikaamme moiseen. Paras vanha tapa, on juoda pullo kossua ja napata joku elämäänsä kyllästynyt baarista mukaan. Aamulla sit voit todeta, että ei toiminut tämä juhannustaika ei.

Hei en tiiä, mitkä noi ihmeelliset siniset taustat noissa teksteissä on! Ei riitä blondin aivot ymmärtään tilannetta. Yritin fiksata, turhaan. Mutta hei yritetään pärjätä tän asian kanssa!

Mut nyt vähän poiketen juhannusteemasta, niin: Menin tänään prismaan ja vedin jalkaa mun lempikumpparit. Siinä tovin tarvottuani, mietin että tuntuupa jotenki hassulta kengässä. Niin mun pottuvarvas puski ulos sieltä kumpparista, silleen kukkuu täällä mä oon, haistelen fresh air!  Vähänks noloo! Piti äkkiä sit hiliputtaa ostaan uuet kengät. Hihi, kerranki hyvä syy ostaa kengät.

Ihmiset pitäkää toisistanne huolta, älkää hukkuko ja muutenkaan pöljäilkö.

Meitsi tekee vielä kaks yötä, ja sit saunomista, uimista ( turvallisesti), syömistä, juomista ja kivaakivaakivaa! Terkuin mä!

Do it yourself.

Tämmöset sadepäivät on aina hyvä käyttää johki kotituunailuun. Ostin tossa männäviikolla ihan hirveen ruman pikkupöydän, hintaa sillä oli vaan 2 euroa niin funtsin että laitan se tohon mun pikkupartsille pöydäksi. Kun siihen ei valitettavasti mahdu semmosia hienoja rottinkisia, mitkä olis mun unelma. Niin eli ajattelin kätevänä emäntänä että, maalaan sen. Mutta kun tänään on maanantai ja sillonhan mikään ei tunnetusti onnistu. Ensiks ajattelin että meen tonne taloyhtiön askarteluhuoneeseen, mut ei. Joku nerokas lapsi keksi että, Hei mää maalaan sen tässä keittiössä samalla ku laitan ruokaa! Kaks kärpästä yhellä iskulla.

No ensiks en meinannu saaha tota maalipurkkia auki, piti jo aivan oikeesti taistella sen kanssa. Ja yritin jo epätoivoissani aukasta sen kannen päällä olevan mikälie pikku tirkistelyreijän. Ja oisin siitä lorotellu sitä maalia. Sekään ei auennut. No sit käytin kaiken tarmon ja sain sen auki. Probleemi nro kaksi: no millä mää tuota nyt sitten sekotan? No fiksuna tyttönä, otin sit kynttilän ja aloin sillä sekotteleen, mutta mitä? Siihen maaliin oli kasvanu joku ihmeellinen kova pinta, niin piti tappaa se eka pois tieltä. Tässä vaiheessa mulla jo ärsytti ihan suunnattomasti, ku perunakattilaki kiehu yli.

No nyt se on sit maalattu, mut maalia on varmaan enemmän mun sormissa, jaloisssa ja lattiallaki näköjään menee tommoset pikkuvarpaan kuvat pitkin keittiötä. Ois vaan pitäny mennä sotkeen tuo askarteluhuone ja hipsiä karkuun sieltä vähin äänin.

Joo ja sit pesin mun valkoset tennarit ku ne oli vähemmän valkoset. En tiiä mitä niille tapahtu tuolla koneessa mut nyt ne on keltaset? Se niistä kengistä. Ja ne oli vielä ne kivat mitkä varastin siltä tytöltä käsistä.

Kävin myös tänään leikkii vähän talkkaria, ja siinä sitä luutusämpäriä kantaessa sanoin veeralle että: Eka asia mitä hommaan ku oon miljonääri, on oma henkilökohtanen ämpärinkantaja. V: Jaa meinaakko miljonäärinä vielä siivoilla saunoja? Niin hyvä kysymys. Siinä pysys ainaki todellisuudentaju, ja onhan tuo niin kivaa puuhaa että mitä sitä pois heittämään.

Ja sit tänään pitää vielä iskän kans kantaa yks lipasto täältä mun kattohuoneistosta alas ja toinen ylös. PUUH että on taas rankkaa.

Mut joo nyt tuo ruoka varmaan jo palo pohjaan, että sitä nauttimaan nyhen.

Terkuin: sormet tosi maalissa.

Ps: tuli oikeesti ihan hieno tosta pöydästä.

Entiset valkoiset tennarit, nykyiset keltaiset.

lazy sunday.

Kuuntelen radio aaltoa ja pötköttelen sängyssä mun lempi yöpaita päällä. Ikkuna auki ja ihana raikas ilma puhaltelee mun kasvoille. Linnut laulaa, vaikka ilma onki vähän synkeä. Radio aalto soittaa sunnuntai aamusin musaa akustisesti, tosi letkeetä ja mukavaa vaihtelua sen ainasen diskojumputuksen rinnalla. Mikäs tässä pienen ihmisen ollessa, onneks osaan nauttia pikkujutuista.

Eilen olinki tosi onnellinen ku päästiin tyttöjen kanssa terassille, kilisteltiin varmaan miljoona kertaa kesän kunniaks! Ilmaki tuoksuu niiiin hyvältä kesäsin, että mää tykkään. Eilen oli muutenki tosi kiva päivä. Aurinkoa, grillausta, kavereita ja juhlimista. Nyt tänään saaki hyvillä mielin ottaa höölisti.

Ens viikolla on juhannus, ja jollaki emmalla se on vapaa! Mennään vähkyparatiisiin uimaan,syömään ja saunoon. Ootan jo innolla.

Jos jotaki sais tähän toivoa niin, mulle kyllä maistuis vissy. Vois vaikka kyllä rahjustaa valtsuun hakeen helpotusta.

ja mulla soi tää jostain syystä päässä ihan taukoamatta.

Hassunhauskaa sunnuntaita kaikille. Jos muilla ei oo yhtä letkeetä ku mulla niin tulkaa tänne, ainaki viisi ihmistä mahtuu tiivisti pötkötteleen tähän, sopu sijaa antaa. Ja tuokaa vissyä tullessa.

Terkuin mä.

Kuukauden parhaat sekunnit...

Tiiättehän ne? Mainoksien helmet. Mun ja Jennan yöstä ois voinu kyllä napsia semmosia otoksia että: Yövuorolaisen parhaat sekunnit. Paras otos oli ehottomasti se että jens tuli töihin punasena, auringonoton jäljiltä:D Hei muru, toivottavasti se muuttuu kauniiksi rusketukseks. Toinen oli kun herra hämähäkki suurinen koipineen tuli ilahduttaan meän yötä. Kumpiki hypittii ja kiljuttiin, että: otaaa seee pooiiiis, tee jotakiiii!!! Niin yks meän ystävällinen vakkari-asiakas vaan lompsutteli paikalle herrasmiehen elkein ja listi sen hämpyn. "Kuulin ku kiljuitte ja arvasin että mikä täällä oli ongelmana."

Vessan siivous oli kyllä taas melkosta. Kuka oikeesti voi kakata niin että sitä että sitä on siinä rinkalla?? Miten se on mahollista? Tai kaikkihan on mahollista ku sille antaa vallan. Paitsi pyöröovesta hiihtäminen. Ja ei siihen gagaan vaan totu, kerta toisensa jälkeen se saa oksennurefleksin aikaseks. Asiakkaat on että: hyi mikä sulla on? Niin pystyn vaan tuskasena sanoon että: PASKAAA. Aamulla ku pääsee kotiin, niin saa keittää ittensä elävältä kaikelta ektoplasmalta, ja vielä huuhdella itsensä sisäisesti rommiryypyllä. Huh rankkaa toi mun duuni. Mut kyllä siitä saa paljon irtikki, mun parhaat inspikset syntyy töissä!

Äiti tossa tuunas grillissä meille hampparit, oli TOSI hyvää! nyt tiiänki mistä tuun hakeen mun baari-illan jälkeisen ruuan. Täältä peukusta, tulkaa toki muutki. Moms kitchen, always open! 

Vielä yks yö, ja sit vapaapäivät here i come! Aurinkoa, terasseja, tytöt ja ilakointia aamusta iltaan. I like.

Terkuin eme ja viiminen yö!

Asiakaspalvelutyöstä.

...Niin haluaisin neuvoa teitä ihmisiä, (vaikka uskon kyllä että yksikään teistä lukijoista ei ole tälläinen moukka) kun tulet kassalle, on aivan fiksua vastata tervehdykseen takaisin, eikä sanoa että sininen smartti. Ei se ole mikään, hei, moi, terve tai päivää. En myöskään osaa lukea huulilta joten ihan vaan reippaalla äänellä kerrot mitä tähdot.  Elä siis mumise takin kaulukseen. Ja en myöskään osaa lukea ajatuksia, jos seisot raha kourassa olettaen että tiedän mitä tahdot, niin kumpi meistä on se typerys? Niimpä, sinä.

Ois kyllä vielä miljoona muutaki asiaa, mut oon höveli tännään. Ja söin just, "liiihaavaat oon lepposiiia ei nee tee kepposiiaaa". Isi grillas mun ökygrillillä, oli muuten hyyyväää. Johtuen tietty mun ökygrillistä, ei isin kokkaustaidoista.

Oon tässä miettiny ettäkö meissä ihmisissä on eroja. Jotku tykkää kesästä toiset taas talvesta. Niin oon vähän niinku keksiny sellasen riemuvoiton tähän asiaan, tällä saatas kaikki ihmiset tyytyväisiks. Elikkäs. Vuojessahan on 12 kk, ainaki viimeksi ku tarkistin. Niin kesä-ihmiset tekis töitä lokakuusta-maaliskuuhun, ja talvi-ihmiset tekis töitä huhtikuusta-syyskuuhun. Siis nerokasta. Nyt pitäs saaha tää idea vaan iskostettua muillekki.

Sit semmonen juttu askarruttaa, nytkö nuo jalkapalloplaaplaa hommat on meneillään. Niin hirveenä oon miettiny  että, miten tuo nurmikko on tommonen raidallinen? Kertokaa nyt joku fiksu ratkasu tähän. Itsehän tulin seuraaviin tuloksiin: joko se värjätään nurmikon värjäysaineella (?) tai se leikataan jotenki eriskummallisesti taaaai sit se on vaan joku optinen harha.

ja loppuun sitten vielä fiksu lausahdus erään viisaan miehen suusta (jotenki kilahti korvaan sana viisas mies:D ahhahahah onko semmosia) noniin joo, eli tässä se tulee:

"Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen"

Eli kaikki mun visiot tulee joskus vielä käymään toteen, sanokaa mun sanoneen.


Mut nyt meen kampaan mun naaman ja ajaan parran. Ja alan henkisesti valmistautumaan yövuoroon.


Terkuin mä.

Villa emman uusi asukas.

Joo mulle on tosiaan muuttanu tänne yks persoona lisää. Tosin en oo vielä kertaakaan häntä tavannut, mut kamat se on jo tänne raahannu. Vähän oikeestaan niinku mun selän takana. Salakavalasti. Liitteenä kuva

Joo eli tosiaan, joku lintunen on tehny pesän mun kranssiin. Saas nähhä minkälainen kondoorikotka siihen joku päivä pyrähtää. Ehkei ne kuitenkaa nuin pienessä pesässä asustele. Niin en vissiin sitten laittanukkaan parveketta vielä tänäkään kesänä. Mut jee toivottavasti sieltä tulee vauvalintuja ja paljon iloisia perhetapahtumia. Tai sit syön ne munat, vai voiko niitä syyä?

Mää oon tänään hemmotellu itteäni, ku mulla on vapaa ja oon niin ansainnu sen. Nukuin pitkään aamulla ja sit piiiiitkän suihkun kautta pullajussiin aamupalalle. Söin tosi terveellisesti juustokakkua ja teetä. Luin sit samalla seiska-lehteä. Mitä tälläinen sivistynyt kaunokirjallisuutta arvostava nuori nainen ei yleensä lue. Niin siinä oli juttua meän mississtä Sara Siepistä, ja sen plaaplaa-jääkiekko-suhde-sekoilusta-whocares! Hän oli sit lähteny Turkkiin "pakoon" kaikkea tätä kohua ja ai ihanaa rentoutuun. Niin tuli vaan ajatus että: Jos sää haluat oikeesti lähtä vittuun suomesta ja kaikesta paskasta, niin otaks sää jumalauta seiskan toimittajan mukaan kuvaan sua erilaisissa bikineissä eri asenoissa, miljoonassa eri kuvakulmassa? Niimpä. Ei mee läpi. No joo mut emman hemmottelu jatku sit armottomalla shoppailulla, ostin vähän uusia vaatteita, ku vanhat on jotenki taas nuhjusen olosia, mitä niille aina tapahtuu tuolla kaapissa? Siellä asuu varmaan joku nuhju-tonttu joka rietastelee kylillä ne mun kuteet päällä. Kävin myös kävellyllä mun ihanan hennan kanssa, ja taas on maailma parannettu meän osalta.

Meän Veeraki on alakanu seurusteleen. Yritin sille kyllä selittää että se on nykyään so last seasonia. Ei uskonu. Innolla ootan joulunpyhiä. Siskot ja niiden hellut. ja mä. jiiiiiiiiiihaaaaaa.

Vitsi siellä on mahtava keli, ja tuoksuu niin hyvälle ku ainaki paratiisi-pajusaaressa tuomi kukkii! Nami nami. Tää paikka on muuten oikeestikki paratiisi, en huijaa. Kuinka monen takapihalla tepastelee pulskia fasaaneja? Ja linnut tekee pesiä parvekkeelle ja kissat istuu mersun katolla! Siis tosi herraskartanomaista. Vieläkö saatas villihevosia juokseen tonne niin oisin tyytyväinen. Yks villitiikeri täällä jo asuuki, siis haha mä, jos joku ei taaskaan bonjannu. Ootteko muuten ikinä miettiny miks jotain tiikeriä sanotaan villiks? Eikö se oo vähän niinku sanomattaki selvää että ne on villejä? 

Mut nyt oottaan jos mun uus asukas vaivatuis saapuun paikalle, ja esittelis vaikka ittensä. Meen nokka parvekkeenoven lasiin kii ootteleen ja vahtaan. Kyllä se sieltä vielä tulee.

Terkuin mä.

Kilipikonna stories.

Kerron teille nyt muutaman tarinan meän perintökalleuksista, eli kilpikonnista. Siis ihan hirvee tylsiä lemmikkieläimiä, niitten kaa ei hirveenä voi mitään touhuilla. Ei nouda, eikä istu. Mut hauska niitä on seurailla, ne ei oo meillä missään terraarioissa vaan kulkee vapaana täällä ympäri kämppää.

Äiti tuossa siivoili yks päivä ja meän hoitokonna kille oli täällä silloin juuri vierailevana tähtenä. Ja se poika on kova tohottaan, se onki vähän erikoinen kilppari. No äiti oli sit heittäny kasan lakanoita kodinhoitohuoneen lattialle, ja siitä sit luonnollisesti siirsi ne pyykkikoneeseen. Pesuohjelma päälle ja pyöriin. Äiti oli sit alkanu kattoon että hetkonen mikä tuolla koneessa möngertää?  Niin Kille poikahan se siellä oli. Äiti paniikissa, itku kurkussa ja kakaa melkeen housussa, ohjelma kiinni ja ootteleen luukun aukeamista. Aluks oltiin ihan että herrajee. Mut nyt vähän jo naurattaa. Kerkeäväinen lapsi ettenkö sanos.

Tänään sit meän nappi ja pipari oli pihalla. Ja äiti oli alkanu kattoon että, mitä nuo linnut tekkee tuolla. Niin rätkänpojat istu toisen kilpparin päällä ja nokki kilpeen. Toinen rassukka oli vetäny jokaikisen raajan sisälle piiloon, ja sai melekoosen kauan houkutella se tuli ulos kuorestaan. Ei oo helppoa olla kilppari.

Olipa tylsä tarina. Mua väsyttää ja mulla on nälkä. Ja pissattaa. Ja äiti kyselee dorkia: Kirjotaks sinne että, kuinka kaunis äiti sulla on? Joo kirjotan, vooi äiti. Mut on se kyllä kaunis. Maailman kaunein. Meni taas liibalaabaks, tää teksti on tähän asti ollu kyllä kunnon aivopierua, Ei haittaa nyt on sunnuntai, saa vähän ollakkii.

Mää skarppaan huomiseks. ehkä.

Ps eilen duunissa, menin antaan nestekaasua asiakkaalle. No kaikki hyvin siihen asti ku olis pitäny laittaa se kaappi takas lukkoon. Taistelin sen oven kanssa valehtelematta jonku 15 minuuttia (se ovi jotenki venkslas eikä menny kohilleen) Siinä tietenki ilmoille pääsi muuta ärräpääki, ja sit ne meni. Mun hermot. Olin että aaaaaaaargh ja haijjaaa potkasin sitä ovea, niin kappas sehän meni kiinni. Ja väliin pikkutuuletukset. Sit ajattelin että heei, näkiköhän kukkaan ja hyyvin varovasti käännyin kattoon taakseni. Asiakas oli tankilla ja nauro aivan veet silmissä ja nosti mulle peukun pystyyn. Ens kerralla ilman äänitehosteita.


Terkuin mä.

ne "muutamat"

..muuttu hetkessä useammaks, koska cornerissa tarjottiin ilmasta alkoholia! Ja sehän passas meille. Hinta oli niin sanotusti kohillaan. Oli muuten hieno se uus puoli. Mut mulla pisti silmään siellä yks juttu, en tiiä hoksasko muut nokkelasilmäset sitä. Siinä uuden puolen ja vanhan puolen rajalla oli laitettu semmonen puuarkku. No mun oli tietenki pakko kattoa että saako sen auki ja mitä siellä on. No sen sai tosiaan auki mut se oli tyhjä, niin vielä. Sain heti kaikkea visioita että: Sinne voi piiloutua jollain ällöltä, sinne voi teljetä jonku ällön, sinne voi mennä hetkeksi nukkumaan, sinne voi mennä piiloon ja oottaa että baari sulkee ovensa ja sit ovelana kettuna kömpiä sieltä ulos, ja BILEEET! Tsekatkaapa se tänään, jos ootte menossa bilebilebilettään. Itehän en harrasta. Pois se minusta.

Mulla on vähän huono olo, johtuu siideristä. Mun kroppa ei vaan yksinkertasesti kestä sitä. Aina tulee kamala olo. Avattiin tosiaan eilen tyttöjen kanssa terassikausi. Mentiin noheena rantsuun, mutta mitä? Eihän täällä ole ketään? Makasiini oli kiinni. Mentiin sit satamantähteen ja terassille. Oli muuten aika kylmä, viltit päällä istuttiin niinku jokku musliminaiset. Mut nyt se on korkattu, terassikausi.

Oon sit eilen laulanu karaokea mun hurmaavalla suloäänellä meiju suvaksen tahdon sinut. Ja lauloin sen leena hefnerin tyyliin. Niimpä, voi luoja. Ja rokkistara ku oon, niin huusin siihen mikkiin että: Ja nyt kaikki mukaan, nostaa kädet ilmaan! Ei nostettu.

Mut nyt meen syömään jotaki, ja sit duuniin! Teretulemast vaan kattoon ilosta asiakaspalvelijaa nesteelle.

Terkuin mä.

Missä on meän terdekelit...?

... mut ihmiset älkää lannistuko, eihän tää ole meän ongelma vaan tän sään. Näytetään sille, mennään vaikka pilkkihaalarit päällä tänään rantaan istuun ja juomaan kannuja. Periksi ei anneta, nyt on kuitenki jo 8.6. Eli kesä.

Sovittiin tossa tyttärien kanssa keskiviikkona että perjantaina sit mentiin oli mikä oli, niin "muutamille" ja samalla kaikki myhäili ja ovelasti katto toisia. Meillä on joku henkinen bileyhteys, kaikki tiesi mitä toinen ajatteli ! Mut voihan se olla että osataan yllättää ittemme, ja ollaan kotona jo ennen puoltayötä kutomassa sukkaa.

Aloin tässä vaan miettiin että toivottavasti mua ei nyt pietä ihan deeguna. Mut mulla on selitys (niinku kaikkeen) ja tässä se tulee OON NUORI. Se riittää. Juopot selittelee, mä en!

En oo hirveenä kerenny kirjotteleen ku oon ollu muka busy, lue: Väsyny. Oon nukkunu niinku pieni possu, ihan sama mihin on istahtanu niin on uni tullu, tosi rankkaa. Ja sit mää siivosin täällä kotona yks päivä, lähti IHAN lapasesta koko homma, piti vaan verhot silittää ikkunaan. Niin siivosin täällä aivan ku ois ollu joku neuroosi päällä. Ihan niinku äiti..:D Ja eilen sattu jotain käsittämätöntä mitä ei oo tapahtunu ku viimeks sillon ku lumi on ollu maassa: Säälittävä emma hetki (en sano sinkku, ku se aina jotenki kalskahtaa mut korvaan) katoin tossa telkkaria, ja muistin että mulla on sitruunakakkua jemmassa. Söin koko kakun, yksin, sohvalla, telkkarin eessä. Ilman pienintäkään omantunnon tuskaa, sitten olin vaan että: oho, näitähän sattuu! NAINEN ei pitäisi sattua, rantakelit on kohta täällä!! ainaki uskottelen kovasti niin. Ja minä meen ja syön koooko kakun yksin. Ja nytkö tässä tunnustuksia tehään, niin mä söin eilen pitsaaaki!! Oon niiin heikko! ja karkkia...

Oltiin eilen vähän kylillä kuljailemassa Miian ja mun lemppari Miljan kanssa. Voiko olla kiltimpää lapsukaista, vaikka pallomeri vetiki vähän puoleensa. Ei siinä oisin itekki voinu mennä sinne sukelteen mut niissä on ikärajat, tosi epäreiluu. Aina on joku ongelma, välillä oot liian nuori johonki ja yhtäkkiä ootki liian vanha, siis kuka näitä sääntöjä keksii?? Voisin alkaa presidentiks, ja muuttasin niin paljon kaikkea. Baarit ois vaan yhtä pallomerta ja ilakointia. Jokaisen suomalaisen kodin takapihalle tulis uima-altaat ja tenniskentät. Sitten ku rahat loppuu niin kreikka saa luvan alkaa makseleen takas. Siitä tulikin mieleeni että, jos me Millan kanssa kesällä suunnataan kreikan ah ihanan aurinkoisille rannoille, niin tajusin että ei meän tartte maksaa niille mistään koska, ne on meille jo niin paljon velkaa. Ollaan vaan silleen: im from finland and this is FOR FREE. Ja niille miehille voijaan olla silleen: Tule ja tottele orjapoikani.

hihi hihi hihi, kylläpä taas jonku emman mielikuvitus liitää. Ja ei se pressa vissiin ikävä kyllä noista asioista päätä. Alan siis diktaattoriks. Sen mä osaanki jo, tulee aivan luonnostaan. Pääsisin historiankirjoihin, ku jos oon oikeen ymmärtäny niin suomessa ei oo vielä ollu yhtään hirmuhallitsijaa! Mistämoinen, pitääkö tää tilanne korjata? Viiiitsi viitsi, kiva ku nyt joku toisinjattelija löytää tän mun blogin ja saa tästä jonku vallattoman vision ja sit se on vaan että: noko emma sano........

Mulla on taas ollu kiva aamu, katoin kaks jaksoa true bloodia, in my bed kera eväiden. (tääkö ei sit oo säälittävää) Ja sit pitkä suihku ja muutama kiva sana itelle peilin edessä. Tyyliin: hei kaunis nainen, näytät käsittämättömän hyvältä näin jo aamusta. Kehukaa itteänne, tulee superhyvä fiilis. Äiti tossa soitteli ja kysy että mitä touhuut, olin että alan aamupalalle, meinas että nyt on jo kyllä lounasaika. Kuka näitäki keksii? Mut siitä true bloodista sen verta että: Missä tommosia lihaksikkaita miehiä kasvaa?

Jaha, ja nyt näyttää vähän siltä että alkaa aurinkoki paistaa! Siis JES.

Pitäkää kiva viikonloppu, ku viime viikonlopusta on jo VIIKKO! siis miettikää, mihin tää aika oikeen katoaa?

Terkuin mä.

PS: laitoin aamulla pyykkiä pyöriin, ja menin äsken viemään  ne ulos kuivaan. Avasin koneen ja mitä??? TYHJÄ!!!! En ollu sit laittanu niitä pyykkejä sinne. Tyhjää konetta pyöritelly. Sama pää kesät talvet...

Tilidagen.

Heissan!

Musta tuntu aamulla etten malta laittaa nukkuun, ku muistin että TILI on tullu tänään. Herättyäni ruususen unilta, lähin heti ostoksille. Kävin iiikkeassa törsäämässä kaikkeen tosi tarpeelliseen mitä nuori nainen tarvii eläkseen. Esim. tuoksukynttilöitä, uudet verhot, kehyksiä, uus ihana torkkupeitto, pyyheliinoja, astioita jne. Nyt taas kelpaa.

Mun täydellisessä sisustuksessa on yks epäkohta. Mun rakkaan lemmikkiundulaatin Mimin häkki, on ihan karseen värinen. Semmonen hyi myrkyn vihreä. Keksin (isi keksi) että spraymaalaan sen luonnonvalkoseks. Menin sit reippaana tyttönä tamppikseen haaliin niitä spraypurkkeja, ja oletin että siellä on ne tyyliin näin: Valkonen, musta, punanen ja niin-pois-päin. Mut eeeei, tottahan niitä oli miljoona erimallia, sävyä, kiiltävää, mattaa. Meni blondilla sormi suuhun. Sanoin ääneen että: Apua. Niin heti tuli kaks miestä innokkaana neuvomaan. Jo alako löytyyn purkkia, ja erilaisia ruiskutustekniikoita, tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä miten onkaan spraymaalit muuttuuneet. Elä osta niin montaa, kyllä nuo riittää. Ja jos ei riitä niin täältähän niitä saa lisää! On niin helppoo olla nainen. Viimeks se oli rankkaa. Riippuu näköjään päivästä.

Sitten kierrettiin kukkatarhoilla. Ja mää niin haluaisin semmosen hortensian mun pikkuparvekkeelle, mutta miten tämmönen ihminen joka tappaa muovikukatki niin voi ostaa jonku hortensian?  Sehän kuolis mulla jo matkalla kotia. Tai sit omenapuu, mut ei parvekkeella vissiin voi semmosta kasvattaa. UU ja lakkapäällä oli semmonen poreamme, seki olis kiva. Mut pitäs tehä laajennus mun partsille tai laittaa se olohuoneeseen, oisko vähän hyvä.

Pitäs lähtä uinuun. Ku yöks taas töihin. Mun uus lempinimi on vamppirella. 

Terkuin mä.

Taas jälleen kerran, Omaa sukua: tosi entinen diskodiiva.

Erittäin iloista ja aurinkoista sunnuntaiaamua hyvät lukijat.

Eilen oli kivaa. Täts it. Noo ei vitsi vitsi. Aletaanpa valottaan illan kulkua.

Molemmilla tyärillä oli kauniit mekot ja nassut. Hirvveen nätiks oli laittautunut, ja kummanki juhlat oli jättekivat! Miian iltajuhlasta suunnattiin sitten kohti kaupunginvaloja. Lähettiin jo meleekosen aikasten ku ajateltiin tämmösinä sokerisina friiduina että jos siellä on jonoa, niin eihän me nyt aleta vesisateessa jonotteleen. Tehtiin sit ihan pelimies liike ja mentiin etuajassa. Mikä ei haittaa ollenkaan ku onhan tuolla baarissa aina NIIN kivakivaa. Keksittiin millan kanssa että, otetaanpa kaks shottia heti näin peräjälkeen. Ei ollu hyvä idis. Milla sanoki mulle ku otettiin ne toiset että: Heihei nähhään huomenna. Ja näihän siinä sitten vähän kävi. Illan teema oli sokka irti.

Mut diskodiivalla oli hirvee välineongelma. Vähän niinku urheilijoilla, peli ei kulkenu, suksi ei luistanu jne. Niin mun kengät oli aivan kamalat jalassa, luulis että 130 eurolla saa jalkoja rakastelvat paratiisit. Niin ei, onhan se liikaa vaadittu. No jossain vaiheessa iltaa musta tuntu oikeesti että ei pysty enään astua metriäkään niillä. Niin jätin sen toisen enemmän puristavan kengän sinne jonnekki. Hyvästelin sen tyyliin että: en tahdo sinua enään, olet huono kenkä, etsi uusi jalka jostain muualta, minun varpaitani et enää kiusaa. Ja lähin sit noheena toinen korkkari jalassa klinkaten. Meni tovi niin se avulias baarimikko tuli että: hei sun kenkä oli jääny tonne! Olin että ei se oo mun. BM: No on sulla ainaki matsaava pari toisessa jalassa.E: Jaha no sitte. Oon varma että se kenkä on demoni. Etsin kunnes löydän. Niin mun sit piti laittaa se takas jalkaan ku kuulema voi mennä lasisiru varpaasen. Ihan totta, jossain vaiheessa iltaa meniki. Mut se oli ihan pikkipikkiriikkinen, nou hätä.

Sit olin baaritiskillä tilaamassa vähän menovettä niin joku itsekeskeinen irstas bodaripossu nippas mua MUN PYLLYSTÄ! Ihan tosta noin vaan. Käännyin ympäri semmosella apinanraivolla että se ei ees kerenny tajuta mikä siihen iski. Ja kysyin että: Sinäkö se olit? Bodaripossu: Joo. Ja typerä virne naamalla, ite en ois kyllä myöntäny. Mut ilmeisesti ei tienny kuka mää oon. Annoin sille semmosen luunapin että se aivan horjahti. Oon niin wonderwoman. Ja sanoin sille että ens kerralla veän sua nyrkillä naamaan jos vielä kosket mun äässiin ilman lupaa. Ja tehostin koko tilannetta esittelemällä mun vahvaa käsivartta. Sen kavereilla oli ainaki hauskaa. Mää tiiän että mun pylly on herkku, mut heei enhän mäkään mee leipomoon sörkkiin sormilla kakkuja vaiks ne onki hyvännäkösiä. Kamoon jotain rajaa.

 Sit oon ihan varma että mulla on joku teleporttaamisen taito, en käsitä miten oon taas kerenny hämmentää niin paljon niin lyhyessä ajassa. Siis ihan kaikkeahan mää en kerro.En kehtaa. Sen voi vaan sanoa että tulipa eilen taas möläyteltyä emen suurimpia salaisuuksia koko kansan tietoon. Voi jösses. Kiva olla asikaspalvelutyössä aina näiden takia. Oon monesti meinannu syöksyä sinne kassan taakse ja kontata keittiöön piiloon. Mut sehän se vasta olis epäilyttävän näköstä ku se heiluriovi avatuis "itekseen" ja kettään ei näy.

Ja sit sattu varsin nolo tilanne, olin siinä lähössä kotia ja siinä vaiheessa iltaa voitte kuvitella kuinka mun jalat teki kuolemaa. Niin meinasin pyörii ne raput alas. Mut onneks pelastin tilanteen ja sain homman haltuun. Puh rankkaa olla nainen.

Ystävät hyvät siemenjyvät yrittäkää selvitä rapsasta jos sellaisen saitte eilen. Sen voi yrittää palauttaa takasi kyseiseen baariin missä olette iltaanne viettäneet. Jos ei onnistu niin, oottepa saanu rahoille vastinetta. Itsehän en harrastaa krapulaa.

Terkuin mä.

Ps: saattaa olla kirotusmäröjä mut ei haittaa.

Kesäkuun eka.

Heissalenget!

Nyt se on täällä. Oon tänään muistellu kaikkea mitä tää päivä yleensä tuo tullessaan. Päättäjäisiä, valmistujaisjuhlia ja meän pikku-veeran synttäreitä. Veera täytti tänään jo huikeat 17 vuotta!! Ajatella että seki on jo niin iso. Alkaa tammikuussa ajaan ajokorttia, vaiks se on niiiiin pieni. Ens kesänä pääsen opettaan sille baari- ja terassielämää ihan toenteolla. Muistan sen vielä ku eilisen, iskä tuli hakeen mut ja jennyt kyliltä kotia ja sano että äiti lähtee nyt synnyttään. Märisin koko matkan, että ei äiti voi mua jättää. En halua. Haluan mukkaan. Naapurin-tätiki huus mulle partsilta että, elä itke emma saat ihanan pikkusiskon tai -veljen. Se olis ollu muuten kuolema jos se ois ollu veli. Sanoin aina sille neuvolatätillekki että jos se on poika niin me ei sitä haluta, sinä saat vaikka sen. Onneks ei ollu. Muistan kun mentiin kattoon veeraa, niin se oli semmonen puolikkaan norsunkokonen pallero. Jumalattoman iso ja pullukka vauva. Ei jaksanu paljon pikku-eme sitä hennoilla käsivarsilla kantaa. Mutta se tuoksu mikä siitä tuli oli maailman paras. Pikkusiskon tuoksu. Olin niin ylpee. Ja oon vieläki. Veera on mun hero.

Sit muistan mun valmistujaiset vuojelta 2007, niistäki on jo niin kauan! Se on ollu mun yks elämäni parhaimpia päiviä. Se tunne ku aamulla heräsin ja tajusin että, ei hitsi nyt ne "pakolliset" opiskelut on opiskeltu, 12 vuotta puurtamista ja nyt se on VIHDOIN OHI! peruskoulut,ammattikoulut OHIIII!! Ja olinki ihan fiiliksissä siellä todistustenjako tilaisuudessa. Äitiä oli kuulema hävettäny, kun olin ollu ihan kuulema apina siellä. Äitit. Ja juhlat oli kans huiput, vieraat oli niin kauan kunnes nukahin kesken lauseen. Ja porukka oli sit hipsiny karkuun..Katalia.

Muistan mää yhet kasiluokan päättäjäisetki, mut niistä ei sen enempää:D On sen verta valonarkaa. Tai voin mä vähän valottaa. Salaa viety äitin leivontakonjakit.....

Olin eilen ihan mielissään ku kuulin että veera leipoo mun lempikakkua täksi päiväksi. Menin sit aamusta peukkiin, ja näin että jes pohja on jo leivottu. Meitsi saa tänään niin kakkua. Sit syötiin siinä, ja vedin sen ruan semmosella apinanraivolla, ja olin että: noni nytkö sitä saa? V: ai mitä? E: No kakkua tietenki!! V: et sää siitä nyt ala närppiin, haluan että se on kuosissa ku kaverit tullee! eme oli sit NÄIN, niin ei veeran auttanu muuko kaivaa kakku kaapista ja leikata pala. kjeh kjeh.

Mut jee huomenna KREISIBAILATAAN, mun uusilla tappokorkkareilla. Mun toinen jalka on isompi ku toinen. Niin aina toinen kenkä puristaa. Pitäs tehä kahden varpaan varvas-amputaatio niin johan helpottais.

Niinjoo, ja pakko kertoo. Olin tänään prismassa niin siellä joku äidin pikku kullanmuru sai jonku ihan kamalan itkupotkuraivokohtauksen siinä kassajonossa. Se lähti liikkeelle näin: mutkuu mää haluan, haluan, haaaaluuuaaan. Se äiti vaan oli että, shut up. Sit se poika alko jo vähän itkeen ja kun äiti vaan tyynen rauhallisesti jatko pakkailua eikä välittäny siitä lapsosesta niin se alko kiljuun niinku pistetty sika ja repimään niitä läpinäkyviä pikkupusseja. Se ruttailli ja raivopuristeli niitä käsissä ja heitti sitä äitiä niillä. Ja mitä teki äiti? Laitto vaan ostoksia pussiin eikä ees vilkassu. Huuto maksimoitu entisestään. Siinä vaiheessa mulla alko jo naurattaan ku se penska oli ihan punanen. Ja niin alko sen penskan iskälläki, joka makso ostoksia ja näki että mää hytkyin naurusta. Loppujenlopuks se laps, makas lattialla ja huusi. Se iskä joutu kaappaan sen kainaloon ja pakeneen paikalta. Tuli siinä vaan ajatus että miten oisin ite hoitanu sen tilanteen, ja mitä se oli mitä se poika niin kovasti tahto? Oisin varmaan huutanu yhtä hermona, että miiiikääää sullaaa ooooon!??!?! äitillä menee hermooooo, turpaa kiiiiii!!! ja loppujenlopuks minä oisin ollu se joka ois itkeny ja pyöriny siellä lattialla ihan tuskissani. Yh ei lapsia vielä. Itekki oon niin kakara, oikee ihmisentaimi vasta.

Ps: lauloin tänään veeralle onnittelut KOLMELLA erikielellä, olihan se aivan imarreltu. Ja varmaan mietti että miten mulla voikin olla noin lahjakas ja ihana isosisko!

Huippu hauskaa weekendiä kaikille, ja kivoja juhlia jos on tiedossa. Meisi raportoi sunnuntaina että miten meillä meni! Äksöniä ei varmaan puutu.

Terkuin mä.