Heissalenget!
Nyt se on täällä. Oon tänään muistellu kaikkea mitä tää päivä yleensä tuo tullessaan. Päättäjäisiä, valmistujaisjuhlia ja meän pikku-veeran synttäreitä. Veera täytti tänään jo huikeat 17 vuotta!! Ajatella että seki on jo niin iso. Alkaa tammikuussa ajaan ajokorttia, vaiks se on niiiiin pieni. Ens kesänä pääsen opettaan sille baari- ja terassielämää ihan toenteolla. Muistan sen vielä ku eilisen, iskä tuli hakeen mut ja jennyt kyliltä kotia ja sano että äiti lähtee nyt synnyttään. Märisin koko matkan, että ei äiti voi mua jättää. En halua. Haluan mukkaan. Naapurin-tätiki huus mulle partsilta että, elä itke emma saat ihanan pikkusiskon tai -veljen. Se olis ollu muuten kuolema jos se ois ollu veli. Sanoin aina sille neuvolatätillekki että jos se on poika niin me ei sitä haluta, sinä saat vaikka sen. Onneks ei ollu. Muistan kun mentiin kattoon veeraa, niin se oli semmonen puolikkaan norsunkokonen pallero. Jumalattoman iso ja pullukka vauva. Ei jaksanu paljon pikku-eme sitä hennoilla käsivarsilla kantaa. Mutta se tuoksu mikä siitä tuli oli maailman paras. Pikkusiskon tuoksu. Olin niin ylpee. Ja oon vieläki. Veera on mun hero.
Sit muistan mun valmistujaiset vuojelta 2007, niistäki on jo niin kauan! Se on ollu mun yks elämäni parhaimpia päiviä. Se tunne ku aamulla heräsin ja tajusin että, ei hitsi nyt ne "pakolliset" opiskelut on opiskeltu, 12 vuotta puurtamista ja nyt se on VIHDOIN OHI! peruskoulut,ammattikoulut OHIIII!! Ja olinki ihan fiiliksissä siellä todistustenjako tilaisuudessa. Äitiä oli kuulema hävettäny, kun olin ollu ihan kuulema apina siellä. Äitit. Ja juhlat oli kans huiput, vieraat oli niin kauan kunnes nukahin kesken lauseen. Ja porukka oli sit hipsiny karkuun..Katalia.
Muistan mää yhet kasiluokan päättäjäisetki, mut niistä ei sen enempää:D On sen verta valonarkaa. Tai voin mä vähän valottaa. Salaa viety äitin leivontakonjakit.....
Olin eilen ihan mielissään ku kuulin että veera leipoo mun lempikakkua täksi päiväksi. Menin sit aamusta peukkiin, ja näin että jes pohja on jo leivottu. Meitsi saa tänään niin kakkua. Sit syötiin siinä, ja vedin sen ruan semmosella apinanraivolla, ja olin että: noni nytkö sitä saa? V: ai mitä? E: No kakkua tietenki!! V: et sää siitä nyt ala närppiin, haluan että se on kuosissa ku kaverit tullee! eme oli sit NÄIN, niin ei veeran auttanu muuko kaivaa kakku kaapista ja leikata pala. kjeh kjeh.
Mut jee huomenna KREISIBAILATAAN, mun uusilla tappokorkkareilla. Mun toinen jalka on isompi ku toinen. Niin aina toinen kenkä puristaa. Pitäs tehä kahden varpaan varvas-amputaatio niin johan helpottais.
Niinjoo, ja pakko kertoo. Olin tänään prismassa niin siellä joku äidin pikku kullanmuru sai jonku ihan kamalan itkupotkuraivokohtauksen siinä kassajonossa. Se lähti liikkeelle näin: mutkuu mää haluan, haluan, haaaaluuuaaan. Se äiti vaan oli että, shut up. Sit se poika alko jo vähän itkeen ja kun äiti vaan tyynen rauhallisesti jatko pakkailua eikä välittäny siitä lapsosesta niin se alko kiljuun niinku pistetty sika ja repimään niitä läpinäkyviä pikkupusseja. Se ruttailli ja raivopuristeli niitä käsissä ja heitti sitä äitiä niillä. Ja mitä teki äiti? Laitto vaan ostoksia pussiin eikä ees vilkassu. Huuto maksimoitu entisestään. Siinä vaiheessa mulla alko jo naurattaan ku se penska oli ihan punanen. Ja niin alko sen penskan iskälläki, joka makso ostoksia ja näki että mää hytkyin naurusta. Loppujenlopuks se laps, makas lattialla ja huusi. Se iskä joutu kaappaan sen kainaloon ja pakeneen paikalta. Tuli siinä vaan ajatus että miten oisin ite hoitanu sen tilanteen, ja mitä se oli mitä se poika niin kovasti tahto? Oisin varmaan huutanu yhtä hermona, että miiiikääää sullaaa ooooon!??!?! äitillä menee hermooooo, turpaa kiiiiii!!! ja loppujenlopuks minä oisin ollu se joka ois itkeny ja pyöriny siellä lattialla ihan tuskissani. Yh ei lapsia vielä. Itekki oon niin kakara, oikee ihmisentaimi vasta.
Ps: lauloin tänään veeralle onnittelut KOLMELLA erikielellä, olihan se aivan imarreltu. Ja varmaan mietti että miten mulla voikin olla noin lahjakas ja ihana isosisko!
Huippu hauskaa weekendiä kaikille, ja kivoja juhlia jos on tiedossa. Meisi raportoi sunnuntaina että miten meillä meni! Äksöniä ei varmaan puutu.
Terkuin mä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti