tiistai 18. syyskuuta 2012

No nyt se alko...

... Nimittäin ankara laihari. Tuli viikonlopun aikana vedettyä kunnon sokerikoomat (kakkua,keksiä,kakkua,karkkia, SIPSIÄ hyi, suolapähkinöitä...jne.) ja sunnuntai-iltana podin morkkista. Päätettiin veeran kanssa että: maanantai aamuna, salille ja uimaan heti aamusta. Eihän siellä sillon ole ketään. Aamen.

Eipä.

Tuli koko Tervolan ala-aste uimaan,voin kertoa että niitä pieniä pirkkoja letteineen oli saman suihkun alla mun kanssa ku meinas tila loppua. Miks siellä yleensäkkään on vaan 12 suihkua? Mihin ne muka riittää? pitäs olla tuhat rivissä, niin vältyttäs näiltä yhteisuihkuilta. Eikä siinä vielä kaikki. E L Ä K E L Ä I S E T, hitaita liikkeissään............ Haluan oman uimahallin.

Mää en vaan saa urheilun jälkeen sitä "hyvää fiilistä" ensinäki, hikoilu hyi, ei siitä kukaan voi nauttia että on selkä, kainalot, silmäkuopat, persaus, varpaanvälit, korvantaustat ja pää hiestä märkänä. Ei vaan voi, se on hullu joka niin väittää. Mee hoitoon. Toiseksi, mua alkaa hengästyttään. (vissiin ihan hyvä vähän sit liikkuakki) ja kuka nyt muka nauttii siitä tunteesta että sydän yrittää kaivautua rinnasta läpi ja et saa henkeä? Ei kukaan, ei vaan voi. Kolmanneksi mulla on nyt joka paikka ihan kipiänä, istut johonki niin et pääse enään ylös. Et voi nostaa käsiä ilman tuskasta ilmettä, joku pian luulee että mulla on ilmavaivoja. Kuka muka nauttii tästä olotilasta, niimpä ei kukaan! Se on vaan fitness ihmisten keksimää illuusiota joita ne meille pullukoille syöttää, Heeeei tooosi hyvä fiilis tulee ku juokset 10 km vesisaateesa. mm mm, i feel you.

Mut hei, ton urheilun mä vielä jotenki kestän. Mutta pahin mulla on tää syöminen. Oon sokerihiiri, tykkään syyä (kukapa ei) kaikkea makeaa. Eilen olin tosi angry bird, ku en saanu mun päivittäistä suklaaöveriannosta. Mua masensi, ajattelin että ei elämällä voi olla enään mitään suuntaa. Kunnes löysin meiltä töistä jonku fitnessihmisille tarkotetun "olen-muka-suklaata-patukan" ja söin sen, niin vähän alko jo hymyilyttään. Heti oli parempi fiilis, vaikkei se nyt kinder buenolle maistunutkaan. Sit oon alkanu syömään puuroa aamusin, ja siihen ei kuulema saa laittaa hilloa, sokeria eikä voisilmää (siis ei jotaki niistä,vaan pistän yleensä kaikki edellämainitut) Menee kuulema se terveellinen idea hukkaan. Arvatkaa mitä jotku hoopelot laittaa puuron sekaan? No RAEJUUSTOA. mmm  mmm juustoa puuroon. Vaikka oonki nauranu tälle asialle, niin eilen sit  terveellisen elämän innoittamana ostin raejuustoa ja pistin puuron sekaan. No ei se pahaa ollu, mutta ei kyllä hyvääkään. Mieluummin minä sitä hilloa laittaisin. Ja sit ostin semmosen profeel maitorahkan. Avasin sen sitten ennen töihin lähtöä, herkulliseks välipalaks. Kaukana siitä. Ekaks katoin päiväyksen, että täähän on varmasti vanhaa. Ei ollu, sen kuulu olla sellanen harmaa ja kökkäräinen. Olin että mitä hittoa tää oikeen on? Niin arvatkaa? Proteeinirahkarae-mandariini-appelsiini-RAE-VITUN-JUUSTO. MAITORAHKASSA? Itsehän olen tottunut laittamaan rahkani sekaan kilon sokeria ja kermavaahtoa, Urheilija ihmiset, raejuustoa. nam nam. Se oli muuten ihan hirveetä. En suosittele. Laittakaa mieluummin kermavaahtoa.

Mut se syömisestä. Liian tuskallista puhuttavaa. Palataan ahtaaseen uimahalliin. Mua ahistaa olla se uikkari päällä. Astuin reippaasti sieltä naisten puolelta allas-osastolle, ja yhtä reippaasti astuin takasin suihkupuolelle. Kaks uimavalvojaa (nuorta miestä) Istu siinä vauva-altaan vieressä. Suora näköyhteys minuun, ihmiskortsu märkänä ylläni. Piti kerätä sata vuotta rohkeutta että uskallan mennä uudelleen. Sit Veeralla meni hermo ja se vaan lähti lompsotteleen, piti paniikissa kipsuttaa perään, hokien mun lempilausetta: "Ooom seksikäs seireeni, oooom seksikäs seireeni....." Oltiin suunniteltu että mennään uimaan sinne toiminta-altaaseen. Mutta ne tuhat pikkupirkkoa, oli kerenny sinne ennen meitä. Paniikki. Tässä mää nyt seison ilman reittisuunnitelmaa. Mihin minä sukellan piiloon? Paniikissa keksin että mennään vesijuokseen noiden mummojen kanssa. Ja pakenin sinne komeroon piiloon. Paha virhe, again. Voi että ne menee hitaasti,olin ihan NÄIN.

Eriasia olis olla siinä uimapuvussa jos näyttäsin TÄLTÄ muttako lähinnä näytän Häneltä. Sad but true. Mutta ehkä jos mun itsehillintä pitää, niin näytän ens kesänä vaihtoehto ykköseltä. Ehkä. Mää niin tiiän että repeän jo tänään yövuorossa. Sillon on aina hillitön suklaantuska. Mut yritän olla strong.

Tänään mä ajattelin joogata. "olet nyt koobra, seison jykevänä kuin puu" Ja intialainen/kiinalainen huilumusiikki soi taustalla ja se dvdeen jooganainen joogaa- missäs muuallakaan- kuin merenrannalla, missä aallot lyö kallioihin. Niin on seesteistä ja ihana fengshuimasta elämää. Mut mun ei tarvi lähtä minnekkään mansikkanokalle tätä harrastaan vaan ihan tohon olohuoneen lattialle voin mennä pyllisteleen. Mut jos ei joogaaminen silleen hotsita niin suosittelen kattoon sen videon ihan vaan nauruterapiana. Ne on niin vakavissaan sen juttunsa kanssa.

Koobra asento on muuten tosi khuul, kissan voitte vaan kuvitella......

Urheilullisen terkuin mä, tuleva jutta gustavmikälie.

Ps: Meni eilen asiakaspalvelijalla ihan pasmat sekasin kun aloin sanoon asiakkaalle paljonko hänen ostoksena tekivät eli näin: kolme ja yhek....Asiakas jatkoi: Kolme ja yheksänkymmentä, kiitos. Olin suu auki, toi vei mun repliikin, mitä mä nyt sanon? Olin sit että ööö, olehyvä. Ääliö. No sit se tuli uudelleen, ja olin päättäny että nyt se pitää turpansa kiinni kun minä esiinnyn. E: YKSI JA VIISI... ja TAAS se avas suunsa ja teki sen uudelleen. A: jahaa yksi ja viisikymmentä! mikä sillä oli ongelmana. Älkää ikinä ite sanoko hintaa, se on meidän myyjien tehtävä c´moon. Sama ku minä menisin lääkärissä ite operoimaan jonku raajan irti. Jotain rispektii ammattilaisia kohtaan. Ollaan harjoteltu sanomaan hinnat miellyttävällä äänenpainolla........





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti