sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Vene.

Heippa.

Tiesittekö te että mulla on vene? Joo on. Ja meän piti se tänään iskän kanssa lähtä laittaan vesille, nytkö tää kesäki kerta meni jo. Ei olla onneks myöhässä. No minä sitten aamulla kasin aikaan soittelin isille että: lähtäänkö nytkö pääsin töistä? I: Eeei, kato mennään päivällä joskus yhen aikoihin. Nuku vaan vähän aikaa, niin mennään sitten.

Asiahan sopi minulle erittäin hyvin koska olin toooosi tired. No herään sitten yhdeltä ja ajelen hakemaan isiä. Niin se sanoo että: Kuuleppa mennäänki vasta huomenna. !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! AHA, niin että aivan turhaan olen siis herännyt ja tullu tänne?  Iskä meni lievään paniikkiin: Hei ei, ei ei et sää tänne turhaan tullu. Minäpä laitan sulle jotaki ruokaa niin jaksat tehä töitä. Nyt se lähti kauppaan hakeen mulle pullaa ja aiko tehä makaroonilaatikkoa. kihi kihi.

Vitsi mulla on vaikuttava luonne.

Yöllä töissä kävi semmosia nuoria naisenalkuja ja se yks daameista mietti siinä ääneen että: Tykkääköhän se musta? ahahahahhaha, oi niitä aikoja. Itsellähän tuli sit elävästi mieleen tarina omasta "nuoruudesta" (se on nyt ohi jo) Olin siis ammattikoulun ensimmäisellä luokalla ja meän luokalla ei ollut yhtään poikaa. Toisilla linjoilla niitä sitten kyllä oli. Olin vielä niihin aikoihin pullukka -siis vähän enemmän pullukka ku nyt- ja musta ei tykänny muutako meän äiti. Niin siis sittenku oli koulujen loppu ja yks poika sitten meän koulusta MOIKKAS mua, (joo-o moikkas) kaupungilla. Olin niin mielissään. Koko kesä meni miettiessä sitä klassista lausetta että: tykkääköhän se musta?

Ekaa kertaa elämässä ootin koulunalkua. Kun H-hetki oli käsillä, niin äiti tuskassa väänsi mulle kiharoita ja oli kuulkaa uuet vaatteet ja kaikki. Pääsin kouluun ja koko päivän sitten oottelin että tulispa se nyt vastaan.

Ja sitten se tapahtu. Nään kyseisen henkilön kävelevän vastaan kavereiden kanssa. Minä+viehko hymy+pienenomainen paniikki päällä valmiina moikkaamaan. Mutta mitä tekee poika? NO LASKEE KATSEEN MAAHAN. Eipä tarvinnu enään miettiä tykkääkö se musta. Olin ihan heartbroken.

Mun elämä on yhtä draamaa.

Mut nyt alan kyykyttään iskää. Saa tehä mulle voikkareita.

Terkuin mä.

Ps: enäänhän en tommosia klassissia lauseita mieti. Joko tykkää tai ei tykkää. Typerä jos ei tykkää.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti