Taas jälleen kerran, Omaa sukua: tosi entinen diskodiiva.

Erittäin iloista ja aurinkoista sunnuntaiaamua hyvät lukijat.

Eilen oli kivaa. Täts it. Noo ei vitsi vitsi. Aletaanpa valottaan illan kulkua.

Molemmilla tyärillä oli kauniit mekot ja nassut. Hirvveen nätiks oli laittautunut, ja kummanki juhlat oli jättekivat! Miian iltajuhlasta suunnattiin sitten kohti kaupunginvaloja. Lähettiin jo meleekosen aikasten ku ajateltiin tämmösinä sokerisina friiduina että jos siellä on jonoa, niin eihän me nyt aleta vesisateessa jonotteleen. Tehtiin sit ihan pelimies liike ja mentiin etuajassa. Mikä ei haittaa ollenkaan ku onhan tuolla baarissa aina NIIN kivakivaa. Keksittiin millan kanssa että, otetaanpa kaks shottia heti näin peräjälkeen. Ei ollu hyvä idis. Milla sanoki mulle ku otettiin ne toiset että: Heihei nähhään huomenna. Ja näihän siinä sitten vähän kävi. Illan teema oli sokka irti.

Mut diskodiivalla oli hirvee välineongelma. Vähän niinku urheilijoilla, peli ei kulkenu, suksi ei luistanu jne. Niin mun kengät oli aivan kamalat jalassa, luulis että 130 eurolla saa jalkoja rakastelvat paratiisit. Niin ei, onhan se liikaa vaadittu. No jossain vaiheessa iltaa musta tuntu oikeesti että ei pysty enään astua metriäkään niillä. Niin jätin sen toisen enemmän puristavan kengän sinne jonnekki. Hyvästelin sen tyyliin että: en tahdo sinua enään, olet huono kenkä, etsi uusi jalka jostain muualta, minun varpaitani et enää kiusaa. Ja lähin sit noheena toinen korkkari jalassa klinkaten. Meni tovi niin se avulias baarimikko tuli että: hei sun kenkä oli jääny tonne! Olin että ei se oo mun. BM: No on sulla ainaki matsaava pari toisessa jalassa.E: Jaha no sitte. Oon varma että se kenkä on demoni. Etsin kunnes löydän. Niin mun sit piti laittaa se takas jalkaan ku kuulema voi mennä lasisiru varpaasen. Ihan totta, jossain vaiheessa iltaa meniki. Mut se oli ihan pikkipikkiriikkinen, nou hätä.

Sit olin baaritiskillä tilaamassa vähän menovettä niin joku itsekeskeinen irstas bodaripossu nippas mua MUN PYLLYSTÄ! Ihan tosta noin vaan. Käännyin ympäri semmosella apinanraivolla että se ei ees kerenny tajuta mikä siihen iski. Ja kysyin että: Sinäkö se olit? Bodaripossu: Joo. Ja typerä virne naamalla, ite en ois kyllä myöntäny. Mut ilmeisesti ei tienny kuka mää oon. Annoin sille semmosen luunapin että se aivan horjahti. Oon niin wonderwoman. Ja sanoin sille että ens kerralla veän sua nyrkillä naamaan jos vielä kosket mun äässiin ilman lupaa. Ja tehostin koko tilannetta esittelemällä mun vahvaa käsivartta. Sen kavereilla oli ainaki hauskaa. Mää tiiän että mun pylly on herkku, mut heei enhän mäkään mee leipomoon sörkkiin sormilla kakkuja vaiks ne onki hyvännäkösiä. Kamoon jotain rajaa.

 Sit oon ihan varma että mulla on joku teleporttaamisen taito, en käsitä miten oon taas kerenny hämmentää niin paljon niin lyhyessä ajassa. Siis ihan kaikkeahan mää en kerro.En kehtaa. Sen voi vaan sanoa että tulipa eilen taas möläyteltyä emen suurimpia salaisuuksia koko kansan tietoon. Voi jösses. Kiva olla asikaspalvelutyössä aina näiden takia. Oon monesti meinannu syöksyä sinne kassan taakse ja kontata keittiöön piiloon. Mut sehän se vasta olis epäilyttävän näköstä ku se heiluriovi avatuis "itekseen" ja kettään ei näy.

Ja sit sattu varsin nolo tilanne, olin siinä lähössä kotia ja siinä vaiheessa iltaa voitte kuvitella kuinka mun jalat teki kuolemaa. Niin meinasin pyörii ne raput alas. Mut onneks pelastin tilanteen ja sain homman haltuun. Puh rankkaa olla nainen.

Ystävät hyvät siemenjyvät yrittäkää selvitä rapsasta jos sellaisen saitte eilen. Sen voi yrittää palauttaa takasi kyseiseen baariin missä olette iltaanne viettäneet. Jos ei onnistu niin, oottepa saanu rahoille vastinetta. Itsehän en harrastaa krapulaa.

Terkuin mä.

Ps: saattaa olla kirotusmäröjä mut ei haittaa.