Ainoa vapaa päivä käytetty supertehokkaasti nukkumalla pitkään ja siivoamalla lattiasta kattoon. Parasta siivousmusaa on itse mestari- Vivaldi. On hyvin sivistynyt olo siivotessa. Päätin luoda lisähaastetta hommaan ja tehdä tää siivous korkkareilla. Jalat saa treeniä sekä harjotusta korkkareilla kävelyllä. Kaks kärpästä yhellä iskulla. Peace.
Sotkut siivottua tulin olkkariin puhaltaan kynttilän sammuksiin niin yhtäkkiä kuulu vaan että: KAKAAAH, ja joku peto syöksy pään ohi ja teki mulle uuden jakauksen. Paniikki. Mikä helvetti se oli?
LULU!! Mun birdie. Oli ilmeisesti jääny häkin luukku auki ku siivosin sen ja toinen oli heti haistanu vapautta ja liihotellu karkuun. Se jolla on lintuja, ei kesyjä sellaisia vaan villilintuja niinku mulla, tietää todenteolla kuinka hankala sellanen on pyydystää. Tässä sit hikipäässä juoksin olohuone-kettiö-makuuhuone-väliä ja yritin teepaidan kanssa saada sitä nalkkiin. Hankala vaan ku ne tosiaan lentää. Pääset jakkaran kanssa samalle tasolle, niin toinen on jo lentäny toiselle puolelle huonetta kirjahyllyn päälle istumaan. Kaikenlisäks villieläimen vaistot, ei hyvä. Jos käy niin onnekkaasti että saat sen kiinni, niin voit olla varma että se purasee sua niin että säikähät ja päästät sen taas matkaan. Väsytys taktiikka on paras. Piät sen liikkeellä kokoajan kunnes toinen väsähtää ja sit nappaat sen kiinni. Meni varmaan puolituntia tässä operaatiossa.
Oon yrittäny kesyttää noita, mut ne ei oikeen lämpene mulle. Ajatuksenahan mulla oli että niistä tulee kuin elokuvassa Paulie, jos ootte kattonu. Osaa puhua, nukkuu ja syö mun kanssa ja istuu mun olalla. Kaikki illuusiot on särkyny. Ihan sama mitä teen niin ne vaan puree, ja pakenee mua. Mälsää. Onkohan lintumaailmassa omaa Ceasaria, siis sitä luihuviiksistä mehikolaismiestä joka puhaltaa kerran pilliin niin koira steppaa sen eessä.
Kaupassaki tuli käytyä, että viikonloppuna ei tarvii töiden jälkeen raahautua. Siinä kattelin elokuvia kun oli tarjouksessa niin viereen tuli pienenpieni tytentyllerö. Siinä sulassa sovussa laavailtiin lastenleffoja, kunnes tämä soma kupeidenhedelmä sanoo: Oho. Ja liukenee paikalta. Olin että mitä "oho" kunnes haju saavutti nenän. Neiti vaan pokkana rupsautti ja karkas tapahtumapaikalta! Itekki lähin aika sukkelaan, kiva jokuhan olis voinut luulla että se olin minä!
Mulla on tänään huono laihutuspäivä, tekee mieli ihan kaikkea. Kaupassa sit päätin että meen kakkuhyllylle "kattoon" kaikkia ihania kakkuja. Ihan siis vaan "kattoon" ei ollu aikomusta sortua. Silmänruokana, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Jotenki oli valmiiks sellanen syyllinen olo koko hommasta. Pääsin just siihen hyllyn eteen niin semmonen perkeleen liukuovi aukes henkilökunnan tiloista ja sittarin työntekijä paukkas ulos sieltä. Olin niin säikkynä että mulla pääsi semmonen äänetön huuto. Katto ihmeissään että, minkä epilepsiakohtauksen tuo sai.
Se oli merkki. Poistu heti paikalla siitä norkkumasta kohta sulla on kori täynnä porkkanapiirakkaa. Ois varmaan ollukki, oli niiiiiiiin herkullisen näkösiä.
Pysyin vahvana enkä sortunu. Ostin rahkaa,rahkaa,rahkaa, raejuustoa, raejuustoa, salaattia, kurkkua, kanaa, kanaa, kukkakaalia ja omenoita. MM MM MM.
Tein itelle saavillisen kanasaalattia ja syön sen, yritän olla tyytyväinen mun herkkuttomaan elämään ja ajattelen Gisele Bundchenia, seksikäs seireeni. Minäki ens kesänä! Peukut pystyyn for that!
Kattokaa mitä ostin itelle!
Ihanaa ku mun lempparikukat on jälleen saapunu kauppoihin! Tulppaanit, kevät tule tule jo!
Eilen keksin mahtavan "kehitys" idean meän kaupungille. Niillä vois olla sellanen koirapalvelu josta yksinäinen ihminen kuten minä, vois hakea koiran itelle lenkkikamuks. Yksin on mälsä kävellä, yksin pimeässä on erittäin mälsä kävellä ja yksin - varsinki kahta työtä tekevänä- on hirmu hankala pitää omaa koiraa. Niin mielestäni tää idea, on nerokas! Ajatelkaapa nyttenku joku yksinäinen Hertta-mummuki vois hakea jonku pikkufifin itelle seuraks. Minä voisin ottaa jonkun ison turren jonka kanssa vois tuunailla kaikkea koirajuttuja tuolla ulkona, heitellä vähän keppiä ja painia hangessa. Melkeen pitää alkaa hommaan trademarkkii tälle jutulle. Toimii!
Mut nyt ajattelin oikasta itseni sohvalle ja laittaa jonku ihanan elokuvan pyöriin. On muuten niin selkä ja käet jumissa siitä lapioimisesta. Siis jos muistatte, Ooppeli hangessa tapauksen. Oon kyllä niin saanu kuulla tästä juttua että. Kuulema maanteiden kuningas.
Tiedä tosta maantiestä, ainaki mökkitien kingi jos ei muuta.
Mut nyt pusuja perjantai iltaan!
Terkuin mä!
Ps: Halleluja proteiinipatukan keksijälle. Eihän se nyt niin hyvää ole ku real herkut, mut paremman puutteessa. Paremman puutteessa. Huah.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti