tiistai 1. tammikuuta 2013

Vuoden EKA päivä.

Huhuuhuuhuuuh.

Äiti tossa kyseli että mitä sää oot eilen sit juonu ku on nuin huono olo? Voi äiti, helpompi kertoa mitä en OLE juonu. No mitä? Kaljaa, kaikkee muuta YES.

Olin aamulla ihan fiilareissa että jeij ei krapulaa. Ja soitin Millalleki ihan innoissaan ja naureskelin sille ku sillä vähän oli. Noni nyt se on sit mulla, olin vaan niin jurrissa vielä aamulla.

Eiliset juhlat oli ihan wonderfull. Oltiin tosiaan Millan tykönä kera Miian ja Sipalin. Sipali on Millan koira, ja oikeesti se on Sisu. Mut Milja 4 wee, aina huutaa Sisua niin ilosesti että: SIPALIII!

Se mun superisokuohari oli niin superiso, että ei saatu sitä juotua vaikka tosi kovasti yritettiin. Käytiin kattoon kaupunginraketit. Oli hienot. Tehtiin ääniefektejä aina ku raketti posahti. Tyyliin: OOOOOOOOOOOO, WAAAAAAAUUUUU, UUUUUUUUUUUUUUUUU. Kaupunki vois palkata meät ens uudeks vuodeks megafonien kanssa huutamaan taustalle.

Keksittiin sit siinä ku oltiin pihatamineissa että rakennetaan tuohon Millan pihalla olevan lumivuoren päälle lumiukko. Ja ai että hiikatkaa ku tuli fiini!



Miia, Mr Snowman, Eme, Sipali ja Milla!

Kuvassa mukana myös superisokuohari.

Meillä ei ollu suunnitelmissa lähteä baariin, ja hassua. Ekaa kertaa se suunnitelma varmaan piti. Meillä oli niin hauskaa että ei tehny mieli lähteä mihinkään. Saatiin muutama lisävahvistus joukkoomme ja pelailtiin koko ilta ihanan perinteisiä lautapelejä. Monet hyvät naurut kyllä tuli naurettua. Ja oli niin hyvät appeetki että, ei maltettu poistua pöydän ääreltä koko iltana.

Mulla oli semmonen visio että tahdon semmosen kuvan että huiskitaan noilla sädetikuilla vuosi 2013. Mut ei se ollukkaan niin helppoa. Heiluttiin ku heikkopäiset niiden tikkujen kans ja saatiin kameralle vaan meät heiluttelemassa käsiä. Mää en ymmärrä miten jotku osaa. Tutkin koko vuoden tätä asiaa, ja ens vuonna sitten näytetään kaikille.

Aamulla heräsin niin mun hiukset tosta eestä oli menny jostain kummansyystä ihme syhyrymyhyry-mykkyrälle. Niin kamala takku ettei ollu mitään toiveita sen suhteen suoraksi saamisesta. Piti leikata pois. Nyt mulla on tommonen lovi tukassa. Nice.

Oon omistautunut tälle bloggaamiselle, kuvaan ihan kaiken. Jopa sen syhyrymyhyrymykkärän mun päästä. Miten tukka voi mennä tolleen noin takkuun?



Äsken kun tossa tein hidasta kuolemaa, niin katoin Vaahteramäen Eemeliä, ja niin oli kyllä osuva jakso. Eemeli ja possuressu söi käyneitä marjoja. Niin oli hiprakassa kumpainenki. Joutuvat aivan raittiusseuran puhutteluun. Onneks ne ei oo mua vielä hakenu sinne kuunteleen saarnaa. Thanks the Lord.

Mut äiti on tänään leikkiny äitiä, ja se on tehny mulle kunnon krapulamättöö. Sisäfilettä joka on täytetty Musta-Pekka pippurijuustolla ja maksapasteijalla. Siihen rinnalle sit peruna-maa-artisokka paistos ja jälkkäriks tyrnijuustokakkua. Ai miten niin ruokasnobeja?

Alan henkisesti valmistautuun syömiseen. Aijon syödä ja paljon.

Hui, aamulla töihin. Toivottavasti ei oo liskojen yö.

Ensimmäisen päivän terveisin MÄ!

Ps: Mun laihari alkaa huomenna. mööö.

Pps: Oli muuten hirmu mukava taksisetä. Meillä oli niin paljon juttua että vaiks kuinka kauan siinä mun residenssin eessä jaariteltiin maailman menosta. Ihana setä!

Pps: I have a feeling that: KRAPULA HAS LEFT THE BUILDING! WIII.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti