...Lähti ostamaan uutta puhelinta, koska minun rakas vanha kauan uskollisesti palvellut "älypuhelin" on tullu niinsanotusti tiensä päähän. Lähdin sit noheena sitä Prismasta hakemaan. Menin seisomaan mietteliään näkösenä sormi poskella "puhelin" hyllyn eteen. Myyjä tuli että: Hei, tarviks apua? E: joo tota, tarvisin uuen puhelimen ku vanha ei oikeen enään toimi, hehe. M: Jooo, no tota ne on navigaattoreita mut meän puhelimet on täällä! VOI LUOJAAA!!! Olin ihan sönkötisönköti, noko noko, eihän näistä nykyään tiiä enään ku on kosketusnäyttöä ja plaa plaa. No sitten siinä kateltiin niitä luureja, ja olin että ei mitään hienouksia ihan vaan sellanen perusluuri jolla voi soittaa että tekstata. Ei löytyny. No sit jäin siihen toviks ihmetteleen sen myyjän kanssa niitä oikeita älypuhelimia ja tuli taas sellanen hetki että ois voinu pitää turvan kiinni. E: kauheeko tuo yks puhelin on iso, miten tolla oikeen soitellaan? M: no se ei oo puhelin, se on I Pad. JAAHA. Siinä vaiheessa meinas silläki jo pokka pettää. Olin vaan joo että moro, nyt meisi lähtee...
Menin sitten Kitu-Markettiin ja onneks siellä ei oo niitä auttavia käsiä, niin jouduin ihan ite tekeen päätöksiä (en sit tiiä onko se hyvä vai huono?) Oli kuulkaa tytöt ja pojat plussakortilla puhelin tarjouksessa. HUAWEI, kuulostaaki niin kivalta. Ihan niinku pölynimuri. Hulawei. On kamerat ja kaikki, ai että kyllä nyt emen kelpaa rimpuutella.
Ps: Veera löys tosta just äsken taskulampunki, haitekkiiiiii!!!!
Terkuin mä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti