Aurinkoista kesäpäivää kaaikillee!
Keksittiin Veeran kanssa lähteä uimaan. Minä uin, veera pöyhi tukkaa rannalla ja ruikutti kylmästä vedestä, ja toivo kreikan merta tänne. Jotku ne on tottunu niin hyvälle. Mentiin vähkybeachille mun laatu-autolla tietty. Niin viimekesästä oli ilmeisesti vähämaan pusikot kasvanu ku mersun sivupeili kopsahti katajaan melekosella rytinällä. Ja naurettiin tietty veeran kanssa, koska ainahan tommonen on hassunhauskaa. Eikä ajateltu sitä sen enempää. Tultiin sit uimasta, Veera ei siis edelleenkään uinu. Niin vepsu vaan sitten että: OHO katoppa miten tuo peili on tolleen vääntyny. No se kataja tietty. Olin että: avaa ikkuna ja pökkää se takas paikoilleen. Ei menny pökkäämällä. Rellussa se toimi joka kerta. Nostin sit perseen penkistä ja menin ihan tutkiin asiaa, ja yritin asiaa voiman kanssa. Ei auttanu. Alko hymy hyytyä, mitenhän tän selitän isille, ja voi että taas mennee monta rahhaa tähän kotturaan ja ei rellussa ollu tämmösiä ongelmia, tulipa kalliiks uimareissu ja en pääse ulkomaan matkalle ja ja ja ja... Saatanan sähköhimmeli. Hetkonen. Sähköhimmeli. AINIIN. Sit painoin sitä nappia, mistä käännetään peilejä SÄHKÖISESTI, ilman voimaa ja voilaa, peili asettu paikoilleen. Very rankkaa välillä olla nainen.
Oon pötkötelly kokopäivän auringossa. Että mää nautin!!
Terkuin mä, ja selvitetty meseongelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti